EU:n nopean toiminnan joukot ovat toimineet tämän vuoden alusta asti. Ne muodostuvat kulloinkin kahdesta noin 1 500-2 000 miehen vahvuisesta monikansallisesta taisteluosastosta.
Osastot ovat jatkuvassa valmiudessa kerrallaan kuusi kuukautta, minkä jälkeen vastuu siirtyy seuraavalle osastolle. Operaation alettua osasto voi palvella kolme kuukautta varsinaisen valmiusajan päättymisen yli.
EU-taisteluosasto voidaan lähettää kriisinhallintatehtäviin korkeintaan 6 000 kilometrin päähän Brysselistä.
Suomi osallistuu Saksa-Suomi-Hollanti -taisteluosastoon kesäkuun loppuun asti. Kaikkiaan suomalaisia on osaston riveissä 161. Joukon rungon muodostaa Porin Prikaatin Säkylässä kouluttama 117 hengen suojauskomppania.
Lopullisen päätöksen taisteluosaston lähettämisestä kriisinhallintatehtäviin tekee EU:n ministerineuvosto viiden päivän kuluttua sille tehdystä esityksestä. Päätöstä varten tarvitaan kriisinhallintasuunnitelma, operaatiosuunnitelma ja voimankäyttösäännöt.
Jos EU päättää lähettää joukkoja, näiden täytyy olla kriisialueella kymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.
Suomessa osallistumiskannasta päätetään aina korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla.
Sotilaallista kriisinhallintaa koskeva laki määrää, että asiassa on kuultava koko eduskuntaa, jos tehtävä on erityisen vaativa tai sillä ei ole YK:n mandaattia.