Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd.) mukaan hallituksen tavoitteena on taata kaikille kansalaisille mahdollisuus nopeisiin ja kohtuuhintaisiin tietoliikenneyhteyksiin vuoden 2005 loppuun mennessä. Tämä vuosi ei kuitenkaan ole mikään kehityksen loppupiste. Erittäin tärkeää on seurata laajakaistan leviämistä pitkällä aikavälillä.
Luhtanen painotti keskiviikkona eduskunnassa tietoyhteiskunnan tulevaisuudesta käydyssä keskustelussa, että hyvät yhteydet ovat välttämätön, mutta ei riittävä ehto tasa-arvolle.
- Tasa-arvo vaatii, että erityisesti julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla. Tämä pätee yhtä hyvin vaikkapa Yleisradion ohjelmistoon kuin esimerkiksi eläkeasiointiin.
Luhtasen mukaan oikeudenmukainen tietoyhteiskunta on tasa-arvoinen ja demokraattinen, antaa kansalaisille valinnanmahdollisuuden ja on turvallinen.
Tietoyhteiskuntaa käsiteltiin tulevaisuusvaliokunnan keskustelualoitteen pohjalta. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Jyrki Katainen (kok.) toivoi, että tietoyhteiskunta nähtäisiin laajemmin kuin vain liikenne-ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskettavana asiana.
Sitä pitäisi tarkastella teollisuusyhteiskuntaan rinnastettavan uutena tuotantomuotona. Olennaisinta ei ole uusi tekniikka, vaan uusi toimintatapa.
Tulevaisuusvaliokunnan näkemys hyvästä suomalaisesta tietoyhteiskunnasta on välittävä, kannustava ja luova Suomi, jossa kunnioitetaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteita.
Toimeentulotukea
yhteyksien hankintaan
Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä uskoi, että laajakaistan leviäminen kohtuuhintaan joka kylään vuoteen 2005 mennessä edellyttäisi valtion vastuunottoa asiasta. Pelkästään markkinatoimijoiden varassa tavoite jää Tennilän mukaan toteutumatta.
Tulevaisuusvaliokunta esitti lisäksi selvitystä verovähennysoikeuden ja toisaalta harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttämistä nopeiden yhteyksien hankkimiseen.
Hanna-Leena Hemming (kok.) ilmoitti olevansa raskaasti pettynyt hallituksen paneutumiseen tietoyhteiskunta-asiaan. Tekniset ratkaisut ovat hänen mukaansa vain äärimmäisen pieni murto-osa koko yhteiskunnan ongelmista.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vakuutti, ettei hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma ole teknologiakeskeinen. Siinä on asetettu suuri paino sekä julkisen hallinnon toimintatapojen kehittämiselle ja kansalaisten käyttövalmiuksien parantamiselle.
Teknologiakeskeisyyskin pitää olla mukana yhtenä osana ohjelmaa, koska meillä on 444 kunnassa erilaiset tietojärjestelmät. Sähköisiä potilaskortistoja ei ole ja tietoa kuljetetaan paperilla sairaaloiden käytävillä.
Tulevaisuusvaliokunnan filosofian tohtori Pekka Himaselta pyytämä selvitys tietoyhteiskunnan haasteista sai runsaasti kiitosta eduskunnan keskustelussa. Himanen listasi kaikkiaan 25 toimenpide-ehdotusta, jotka ulottuivat työn verotuksen alentamisesta kohtuuden työkulttuurin palauttamiseen ja huippututkijoiden houkuttelemiseen Suomeen.