Etuuksien väärinkäyttö on hankaloitunut huomattavasti. Väärinkäyttöä on hillinnyt ennen muuta se, että eri viranomaisten välinen tiedonvaihto on parantunut ja nopeutunut.
Näin arvioi apulaisjohtaja Pentti Eteläinen Oulun Kelasta. Kansalaisten luottamus siihen, että huijaaminen on hankalaa, ei kuitenkaan ole täydellinen. Kansaneläkelaitokselle kannellaan yhä naapurista, läheisestä tai tuttavasta, jonka epäillään käyttävän yhteiskunnan myöntämiä tukia ja etuuksia väärin.
Oulun Kelaan väärinkäytösepäilyn vuoksi tehtyjä ilmoituksia -- puheluita tai kirjeitä -- tulee muutama viikossa.
"Useimmat ovat nimettömiä. Kantelijaa pännii, jos hän epäilee jonkun nostavan etuutta väärin ja tuottavan näin ylimääräisiä menoja muille veronmaksajille", Eteläinen kuvailee.
Kela tutkii kaikki ilmoitukset. Se tarkistaa, mitä tietoja muilla viranomaisilla -- esimerkiksi veroviranomaisilla -- on kantelun kohteesta. Ilmoituksen kohteelle lähetetään paikallisesta Kelan toimistosta niin sanottu kuulemiskirje, jossa Kela pyytää selvitystä tuesta.
Huomattava osa ilmoituksista on perusteettomia, arvioi suunnittelupäällikkö Olli Valpola Kelan hallinto-osastolta.
"Takana voi olla esimerkiksi kateus tai väärä luulo. Kela kuitenkin suhtautuu aina tapauksiin vakavasti, ja jos perusteltu epäilys esitetään, tapaus kyllä tutkitaan."
Vain murto-osa ilmoituksista antaa Eteläisen mukaan Oulussa aihetta poliisitutkintaan. Oulun Kelasta lähtee vuosittain noin 50 esitutkintapyyntöä poliisille tukien väärinkäytösepäilyistä.
Vaikka viranomaisten välinen tiedonvaihto on parantunut huimasti, on Suomessa Eteläisen mukaan yhä mahdollista tehdä tukihuijauksia.
Usein näissä tapauksissa salataan joko omia tuloja tai jätetään ilmoittamatta, että ruokakunnassa asuu sellainen henkilö, jolla saattaa olla vaikutusta maksettavan tuen määrään. Usein teon takana on kova taloudellinen ahdinko.
"Väärinkäytös voi onnistua ainakin tilapäisesti, mutta myöhemmin asia tulee kyllä vastaan. Liiat tuet on korvattava takautuvasti."
Kanteleminen saattaa ilmiönä kertoa siitä, että talous sanelee yhä enemmän elämäämme. Näin arvioi Lapin yliopiston sosiologian professori Merja Kinnunen.
"Sitä mukaa kun sosiaalinen vastuu vähenee yhteiskunnassa, sosiaalinen kontrolli lisääntyy. Talouden henki ikään kuin sanelee sen, mikä on hyväksyttävää käytöstä ja missä menee kunnollisen ja kunnottoman ihmisen raja."
Kinnunen toivoo, että keskustelussa tukien väärinkäytöksistä muistettaisiin puhua asiasta yleisenä sosiaalisena ongelmana, ei yksilötason ongelmana.
"Sosiaalinen kontrolli kohdistuu helposti niihin, jotka ovat jo muutenkin heikoimmassa asemassa yhteiskunnassamme."