Joko ehdit poiketa netissä tälle aamulle? Vai istutko koskaan tietokoneen äärellä?
Uusimman tutkimuksen mukaan suurin osa piipahtaa maailmanlaajuisen tietoverkon pinta-aaltoihin tai syövereihin ainakin joskus. Netistä on tullut osa suomalaisten arkea, sillä jo 80 prosenttia käyttää vähintään kerran viikossa internetiä. Tieto selviää Levikintarkastus Oy:n TNS Gallup Oy:lla teettämästä tutkimuksesta.
Levikintarkastus Oy on perinteisesti keskittynyt paperilehtien levikkeihin. Nykyään laajennetaan ihmisten mediatapojen ja sanomalehtien lukijoihin liittyvää tutkimusta internetin käyttöön. Sanomalehdet laskevat yleisönsä määrän kokonaistavoittavuutena.
Esimerkiksi Kalevan yhteistavoittavuusluku on 285 000, mihin lasketaan paperi-Kalevan ja Kaleva.fi:n yhteinen lukijamäärä. Lukijoista tietysti moni seuraa molempia, joten luku ei tarkoita jakelukanavien täyttä yhteenlaskettua määrää.
Kaleva on seitsenpäiväisistä sanomalehdistä neljänneksi suurin. Turun Sanomat tavoittaa paperilehdellään ja nettisivustollaan hieman enemmän eli 289 000 ihmistä. Selvästi suuremmat luvut ovat tamperelaisella Aamulehdellä (452 000) sekä Helsingin Sanomilla (1 676 000).
Sanomalehtien tarjoama netissä keskittyy uutisiin, joka on lehtitoimitusten ydinosaamista ja lehtien pääsisältöä. Uuden tutkimuksen mukaan ihmisiä kiinnostaa myös netissä sähketarjonta. Noin 70 prosenttia suomalaisista kertoo lukevansa säännöllisesti uutisia internetistä.
Internet on alusta lähtien mahdollistanut ihmisten keskinäisen viestinnän sekä tiedonhaun. Noin 90 prosenttia käyttää säännöllisesti sähköpostia. Laskuja internetissä maksaa 82 prosenttia. Yhä yleisempää on, että internetistä ostetaan matkoja, varataan majoituksia ja pääsylippuja.
Viime aikojen muotitermi, sosiaalinen media jakaa eniten netin käyttäjiä. Esimerkiksi 18-24 -vuotiaista nuorista netinkäyttäjistä 85 prosenttia ilmoittaa liikuskelevansa yhteisösivustoilla, kuten Facebookissa ja YouTubessa. Yli 65-vuotiaista sosiaalisen median sivustoilla käy vain kahdeksan prosenttia.
Tutkimukset ja arkipäivä antavat viitteitä, että ihmisiä kiinnostavat erilaiset sisällöt verkossa ja lehdessä. Verkossa tietoa saa lähes ilmaiseksi, ainakin toistaiseksi. Paperisen lehden laatusisällöstä sen sijaan ollaan valmiita maksamaan
Sanomalehdet kannustavat netissä lukijoita vuorovaikutteisiksi. Ammattitoimittajia kiinnostaa lukijoiden tiedot, kokemukset ja mielipiteet. Lukijoiden tuottama sisältö tulee yhä useammin ammattitoimittajien tekemän sisällön rinnalle.
Kun uusi Kaleva alkaa asettua uomiinsa täällä tekijöiden joukossa ja myös siellä aamukahvipöydässä, alkaa olla aika tarkentaa Kaleva.fi -verkkojulkaisun ja paperilehden suhdetta. Peruslinjahan toimituksissa on ollut jo pitkään selvä: Verkkoon nopea uutissisältö, paperiin perusteellisempi ja taustoittavampi.
Siis nopea nopeasti ja hidas hitaasti.
Verkkoon tehdään taukoamatta uutissähkeitä uutiskuvineen. Verkossa näkökulma sekä uutiskynnys on hieman matalampi ja arkisempi kuin paperilehdessä. Erikoisaiheissa ja teemoissa verkkolehdellä on mahdollisuus tavoittaa syväharrastajat.
Sanomalehdelle hitaus on sen valtti. Lehti kilpailee muun median kanssa asiantuntemuksella, syventämisellä ja analyyseillä.
Sosiologi Zygmunt Bauman väittää, että kaupallinen, kepeä sekä moderni elämä julkisuuden kautta synnyttävät kärsimystä, ahdistusta ja turvattomuutta yksityisyydessä.
Jos kuva tuntuu liikkuvan liian nopeasti, voi pysähtyä sohvalle paperisen lehden ääreen. Lukija nimittäin viime kädessä päättää, mitä ja miten ja mistä hän lukee.