Ajotutkinnon suorittaminen on nuorille miehille helppo nakki, liikenteen riskien sisäistäminen sen sijaan ei, sanoo psykologian emeritusprofessori, joka oli mukana edellisessä ajokorttiuudistuksessa.
Heinäkuun alusta voimaan astuva ajokorttiuudistus pudottaa henkilöautokortin suorittajan pakolliset ajotunnit alle puoleen. Entisen 48 ajotunnin sijaan pakollisia ajotunteja on enää 22.
Muutos epäilyttää Turun yliopiston psykologian emeritusprofessori Esko Keskistä. Hän oli kollegoineen tiiviisti mukana edellisen, noin kymmenen vuotta sitten läpi viedyn ajokorttiuudistuksen toteutuksessa.
– Yleinen sääntö on, että mitä helpommin kokelas haluaa suorittaa ajokortin ja mitä nopeammin päästä läpi tutkinnosta, sitä suurempi on hänen mahdollisuutensa joutua onnettomuuteen.
Taustalla tutut syyt
Ajokortin suorittamisen jälkeisille kolareille ovat erityisen alttiita nuoret miehet – sama porukka, joka yleensä selviää autokoulusta kuin leikiten.
Suurin osa nuorimmista kuljettajista ajaa liikenteessä sääntöjen mukaan ja ilman kolareita. Laskennallisesti nuorimpien 18–20-vuotiaiden kuljettajien onnettomuusriski on kuitenkin noin kolminkertainen verrattuna muutamaa vuotta vanhempiin autoilijoihin.
– Uusien kuljettajien vakavissa onnettomuuksissa on paljon yhteisiä piirteitä: ylinopeus, rattijuopumus, ajaminen ilman turvavyötä sekä väsymys. Onko näistä jokin asia sellainen, jota kuljettajat eivät muka autokoulun jälkeen tiedä? Ei ole.
– Kyse ei olekaan ajokokemuksen, vaan elämänkokemuksen puutteesta. Nuorilta miehiltä pettää liikenteessä itsehallinta, saman ikäisiltä naisilta ajoneuvon hallinta, Keskinen summaa.
Miehestä mittaa
Tutkimusten mukaan 18–20-vuotiaiden kuljettajien ärsytyskynnys on liikenteessä kaikkein matalin.
– Kysyimme nuorilta, kuinka usein toiset liikenteen osalliset ovat haastaneet sinut kilpailuun, Keskinen kertoo.
– Kun kysymys muotoiltiin näin, hämmästyttävän monet miehet kokivat tulleensa haastetuiksi, naiset eivät juuri lainkaan.
Uusimpien onnettomuustietojen perusteella nuorison ajotavat näyttävät onneksi siistiytyneen merkittävästi kymmenessä vuodessa.
Vuonna 2016 nuorimmat, alle 21-vuotiaat kuljettajat olivat pääaiheuttajia enää joka 8. kuolonkolarissa. Osuus oli alhaisin 20 vuoteen.
Tunnistatko riskit?
Heinäkuun alun jälkeen ajokorttia ei enää suoriteta kahdessa vaiheessa kuten tähän asti. Kaikki opetus annetaan tai hankitaan kerralla, minkä jälkeen on edessä kuljettajatutkinto.
Neljän tunnin teoria- ja kymmenen tunnin ajo-opetuksen lisäksi pakollista on kahdeksan tunnin mittainen riskikoulutus. Se jakautuu neljään teoria- ja neljään ajotuntiin, josta osa voidaan suorittaa simulaattorilla.
– Kaksivaiheisuuden poistaminen ei ole yksinomaan huono asia. Vanhasta järjestelmästä oli tullut aika moninainen, ja jopa kahden vuoden väliaika ykkös- ja kakkosvaiheen välillä oli liian pitkä, professori Keskinen myöntää.
– Jotta riskit kuitenkin voisi oikein käsittää ja käsitellä, kuljettajalla pitäisi olla jo kokemusta ajamisesta. Riskitehtävien kysymykset eivät myöskään saisi olla liian itsestään selviä, jotta liikenteen piilevät vaaratekijät tulevat esiin.
Trafi suosittaa riskikoulutuksen käymistä vasta juuri ennen kuljettajantutkintoa. Tällöin kokelaalle on kertynyt ajokokemusta, auton käsittely on hallittua ja oma toiminta liikenteessä varmemmalla pohjalla.
