Nooralotta Neziri toipui viime vuonna edelliskesän vaikeuksistaan lähes parhaalle tasolleen. Ensimmäinen kausi Petteri Jousteen valmennuksessa nollasi ylirasitusongelmat, ja nyt uraa viritellään taas ennätysvauhtiin.
Neziri, 26, aloittaa hallikautensa perjantaina Ranskan Val de Reuilissä. Lähiviikkojen tavoite on kohentaa 60 metrin aitajuoksun Suomen ennätys 7,97 ainakin 7,90:n tuntumaan.
– Lähden hallikauteen aika luottavaisena, koska pääsin Petterin valmennuksessa yllättävän hyvään tuloskuntoon jo viime talven hallikaudella, Neziri kaavailee avauskilpailunsa aattona.
– Silloin minulla oli vaikeuksia vielä joulukuussa. Nyt pystyin tekemään harjoituskaudella kaiken suunnitelmien mukaan.
Juoksun pitäisi sujua heti rapsakasti, mutta paras vire on ajoitettu kuukauden päähän.
– Tein kovan harjoituskauden viimeisen rajun harjoituksen sunnuntaina. Alla on vasta pari kevyempää päivää, joten vireystaso kasvaa varmasti hallikauden edetessä, Neziri laskee.
Hallikauden päätavoite on Glasgow'n EM-kisoissa maaliskuun alkupäivinä. Hallikauden toiseksi tärkeimmäksi kilpailuksi Neziri nostaa Kuopion SM-hallikisat helmikuun puolivälissä. Sitä ennen hän kilpailee vielä Torunissa Puolassa ja Metzissä Ranskassa.
Rivakammin vauhtiin
Neziri on juossut aitavälin hilpeimmillään 0,97 sekunnissa. Ero maailman äkäisimpiin aitureihin on vain kolmen sekunnin sadasosan luokkaa.
Eniten Neziri on antanut tasoitusta lähdössä, alkukiihdytyksessä ja ensimmäisellä aidalla. Sen takia juoksun alkuvaihe oli harjoituskauden päällimmäinen kehityskohde.
– Vuoden ajan sisään ajetut asiat on nyt saatu toimimaan ainakin treeneissä, Neziri paljastaa.
– Ensimmäiset askeleet vievät nyt paremmin eteenpäin eivätkä petä. Lisäksi minulla oli tekniikkavirhe aidalta alastulossa. Taaemmassa jalassa oli aiemmin kiertoa. Nyt tuon jalan eteen ja alas, minkä ansiosta lantio pysyy paremmin ylhäällä.
Kauden ensimmäisissä kisoissa Neziri ja Jouste katsastavat, että muutokset siirtyvät kilpailusuorituksiin.
Happy and relaxed
Instagramissa Neziri on asettanut itselleen myös asennetavoitteen. "Happy and relaxed" – iloisin mielin ja rennosti, kuuluu aiturin uusi motto.
– Olen aina ollut optimistinen, mutta samalla myös hyvin kriittinen, Neziri huokaa.
Huonona esimerkkinä Neziri muistaa vaikkapa 100 metrin kilpailun Oulun SM-kisoissa 2016. Neziri tulistui varaslähdöstään niin, että rata oli haljeta askelten alta, kun hän suuntasi pukeutumaan.
– Silloin en tosiaan ollut happy enkä relaxed, Neziri nauraa muistolle.
– Otan sataset aina hyvin tosissani, koska juoksen matkaa niin harvoin. Ja silloin olin aivan varma, että pystyn ennätykseeni.
Neziri juoksi viime talvena 60 metrin aidat parhaimmillaan aikaan 8,03. Keväällä 2015 hän juoksi EM-hallikisoissa kuudenneksi SE-ajalla 7,97.
Valmentaja Jouste pilkkoi Nezirin juoksut atomeiksi
Kokenut pikajuoksuvalmentaja Petteri Jouste on pilkkonut Nooralotta Nezirin juoksut huolella palasiksi. Analyysin jälkeen askelia ja tekniikkaa on säädetty rytmiin ja muotoon, joilla juostaan ennätyksiä.
– Viime vuoden suurin yllätys oli se, ettei meille tullut mitään isoja yllätyksiä, Jouste naurahtaa kaksikon ensimmäisen yhteisen vuoden kokemuksille.
– Minulla ei juuri ollut kokemusta aitajuoksuvalmennuksesta, mutta pika- ja aitajuoksussa on paljon samoja asioita. Aitajuoksussa on pitkälti sama periaate kuin pikajuoksussa.
Pikajuoksussa nopeus on frekvenssin ja askelpituuden yhdistelmä. Aitajuoksussa säännöt määräävät askelpituuden, joten lisävauhti tiristetään askeltiheydestä.
– Sadan metrin aitajuoksussa on kyse yhdestätoista kiihdytyksestä. Siinä on kymmenen kiihdytystä aidalle ja yksi loppusileälle maaliviivalle, Jouste selittää.
– Jokaiselta aidalta saa katsottua väliajan, joten siinä mielessä laji on pikajuoksua helpommin analysoitavissa.
Jouste pilkkoi viime vuonna Nezirin juoksut 11 osaan ja löysi suurimmat puutteet juoksun alusta. Nezirin tekniikkaa on korjattu, ja samalla kokenut valmentaja on viisastunut entisestään.
– Viime syksynä tiesin jo, miten Nooralotan keho reagoi harjoituksiin. Nyt tiesimme, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, kun takana oli ensimmäinen yhteinen vuosi.