St. Moritz Varttitunti naisten suurpujotelun ensimmäisen kierroksen laskunsa jälkeen Tanja Poutiainen marssii maalipaikalta kasvot aurinkoisessa hymyssä.
"Turha murehtia. Kisa on kesken ja puolet on vielä jäljellä", Poutiainen sanoo. "Tästä on hyvä ponnistaa toiselle kierrokselle."
Poutiainen ponkaisi toiselle kierokselle sijaluvulta 27. Matkaa kärkeen oli reippaat 2,5 sekuntia. Rovaniemeläisen mahdollisuudet kärkeen menivät pahaan horjahdukseen.
Kisan toinen kierros oli Poutiaiselta ensimmäisen toisinto: yksi paha virhe, hukattuja sekunteja eikä sijoituskaan kohentunut kuin hieman. Poutiaisen sijoitukseski tuli 23:s, ja ero voittaja Ruotsin Anja Pärsoniin venähti yli viiteen sekuntiin. Tulos on kaikkea muuta, mitä rovaniemeläinen oli kisasta hakemassa. Hän oli rinteessä mitalijahdissa.
Varttitunti toisen laskunsa jälkeen Poutiainen marssii sukset olalla taas niin kuin ei mitään. Hymy karehtii kasvoilla ja nauru on herkässä. Pettymys on joko piilossa syvällä oranssin pipon alla tai sitä ei ole olemassakaan.
"Pettynyt olen, totta kai. Mutta ei tätä kannata pitkään märehtiä. Nyt pitää unohtaa tämä kisa, nollata tilanne ja alkaa keskittyä pujotteluun", Poutiainen sanoo.
Suurpujottelun maailmanmestaruutta Poutiainen ei voittanut, mutta hän olisi todella vahvoilla, jos kisoissa jaettaisin nollauksen mestaruusmitaleja.
"Näin se käy", Poutiainen sanoo ja napasuttaa sormiaan.
"Ei siinä sen kummempia jekkuja ole."
Poutiainen on ollut tällä kaudella tasaisen varma kilpailija. Maailmancupin kisoissa on tullut vain kolme keskeytystä, kaksi suurpujottelussa ja yksi pujottelussa. Suurpujottelukisoissa sijoitukset ovat hyrränneet sijojen 6-14 välissä.
"Eipä heti tule mieleen, milloin viimeksi olisin tehnyt molemmissa kisalaskuissa noin pahat virheet", Poutiainen sanoo.
"No, nyt ei ilmeisesti ollut minun päiväni."
Nuotit
hukassa
MM-mitaleista laskettiin rinteessä, jonka olisi pitänyt olla Poutiaisen makuun. Rinne on täynnä pieniä kumpareita ja muita yllätyksiä.
"Se on justiinsa sellainen, josta tykkään. Siinä pitää koko ajan ajatella, eikä hetkeksikään kärsi nukahtaa", Poutiainen sanoo.
Yleensä rovaniemeläinen on hyvin hereillä. Torstaina hän nukahti ratkaisevaksi hetkeksi. Toisessa laskussa pieni kumpare pääsi yllättämään: Poutiainen tuli siihen vauhdilla ja lensi liian pitkälle.
"Ilmassa näin sivusilmällä portin ja huomasin, että nyt menee pieleen. Yritin vielä saada rytmistä kiinni, mutta eihän siitä oikein mitään tullut."
Poutiainen tiesi kyllä, että tönkäre ja sitä seuraava portti ovat siinä missä ovat, omilla paikoillaan.
"Oli nuotit hukassa. Olisihan se paikka pitänyt muistaa."
Oppia ja
kokemusta
Tanja Poutiainen kuuluu niihin ihmisiin, jotka osaavat kääntää huonotkin asiat omaksi edukseen. Sormi ei mennyt suuhun torstaisen pettymyksen jälkeenkään. Lauantain pujottelukisan tavoite on entinen: mitali.
"Olihan tästä hyötyä lauantain pujotteluun. Kisa lasketaan samassa rinteessä, joten olen taas kaksi kokemusta rikkaampi rinteestä ja lumesta."
St. Moritzin lumi on puhuttanut alpinisteja pitkin kisaviikkoja. Se on ihan toista, mihin Keski-Euroopassa on totuttu. Lumi on pakkasen marinoimaa ja vaatii agressiivista otetta.
"Ei se ole minulle ongelma. Samanlaista lunta on Pohjois-Suomessa."
Poutiainen sanoo, ettei suurpujottelukisalla ole enää lauantaina mitään merkitystä. Lauantai on uusi päivä ja pujottelu on oma kisansa.
"Nyt laitetaan suurpujottelusukset nurkkaan ja perjantaina vedetään puikkasukset jalkaan. Tunti kisarinteessä ja vähän vapaata laskua päälle. Sen jälkeen keskittyminen - ja siinä se on", Ounasvaaran Hiihtoseuran alpinisti kelaa valmistautuisen toiseen mitaliyritykseensä.
"Pujottelurinteen alku on aika jyrkkä, mutta sen jälkeen on loivempaa. Sen pitäsi sopia minulle oikein hyvin."