Pieni käsi tarttuu mukin kahvasta kiinni ja ravistelee: kuuluukohan sisältä helinää, kilinää vai jotakin muuta hauskaa? Fuksianpunainen kansi lentää seinään ja nesteet valuvat syliin. "Käkäkä", tulos onkin odotettua hauskempi.
Lapsi siirtyy usein jossain vaiheessa joko rintaruokinnan tai tuttipullon sijasta nauttimaan nesteitä nokkamukista. Tavallisin nokkamuki-ikä on 6-18 kuukautta. Jotkut tätäkin nuoremmat lapset juovat nokkamukista paremmin kuin tuttipullosta.
Nokkamukin käyttäjien motoriset taidot ovat usein vielä sitä luokkaa, että tavallisesta mukista juomaa menee enemmän harakoille kuin suuhun. Paras juoma on vesi tai maito, sokeristen tai hapokkaiden juomien runsas nauttiminen altistaa vastapuhjenneet hampaan reikiintymiselle.
"Nokkamukit ovat hyviä lasten harjoitellessa mukin käyttöä ja taikamukit vähentävät sotkemista", lastenneuvolan terveydenhoitaja Mirja Halonen toteaa. "Nokkamukista ei ole vaaraa lapsen hampaille, eihän sitä aivan alvariinsa imetä."
Markkinoilla on tarjolla lukuisia nokkamukeja ja taikamukeja. Hintahaitari on kapea ja erot löytyvät hintalapun sijasta ominaisuuksista: Hyvä taikamuki ei valu ylösalaisinkaan, on sopiva lapsen käteen ja on helppo puhdistaa. Vippamuki vippaa.
Testatuissa taikamukeissa suurimmat erot löytyivät puhdistettavuudesta ja vuoto-ominaisuuksista.
Taikamukin kannessa on muovinen tai kuminen venttiili, joka päästää nestettä ulos ja ilmaa sisään, mutta estää nesteen tiputtelun.
Venttiilien puhdistettavuus vaihteli. Helpoiten käsitiskissä puhdistuu MAM- taikamukin silikoninen tippalukko, kovasta muovista valmistetut Chiccon, Nalle Puhin ja Muumi-nokkamukin tippalukot oli mahdoton saada täysin puhtaaksi. Käytössä esimerkiksi Chiccon tippalukkoon alkoi muodostua tummaa sakkaa, joka ei vähentynyt keittämällä eikä siihen päässyt harjalla käsiksi. Nalle Puhin tippalukko oli vaikea saada paikoilleen ja muki vuotaa herkästi.
Aventin nokkamuki toimii hyvin, ei vuoda ja on helppo puhdistaa. Vaikka sävy on sininen, on ulkokuori läpikuultava ja nestemäärän näkee. Suurena plussana Aventissa on suojakansi, joka pitää silikonisen nokkaosan puhtaana kassissakin. Koska nokkaosa on silikoninen, on pidettävä huolta siitä, ettei hampailla varustettu käyttäjä pure palasta ja joudu tukehtumisvaaraan.
Nokkamukien suurin epäonnistuja oli hauskan ulkonäön omaava Muumi-sarjaan kuuluva Pikku Myy- nokkamuki. Paitsi että sen tippalukko oli vaikeasti puhdistettavaa kovaa muovia, irtosi kiikkerä kansi helposti ravisteltaessa, suojakansi kaatuu lapsen nenälle juomisen yhteydessä ja muki valutti nesteet laukun pohjalle reissussa.
Valumattomien taikamukien lisäksi testasimme vippaavat nokkamukit, jotka on tarkoitettu pöytäkäyttöön eikä niissä ole vuotoa estävää tippalukkoa. Vippaavan nokkamukin pohja on raskaampi eli muki nousee itse pystyasentoon.
Testissä oli Ainun vippamuki, Lockweilerin vippamuki sekä Pikku Piian vippaava nokkamuki.
Testissä loisti Lockweilerin vaaleansininen nokkamuki, joka nousi ketterästi ylös eikä ylösalaisinkaan valunut yltiöpäisesti.
Pikku Piian vaaleanpunainen nokkamuki jäi välillä makaamaan kyljelleen. Ainun vippamuki nousee ylös, mutta suurempien reikien vuoksi juoma valuu siitä herkemmin ulos. Ainulle plussaa läpinäkyvästä kannesta, jonka ansiosta näkee paljonko nestettä on jäljellä.
Yllättävän hyvin toimi Ikean MATA-settiin kuuluva nokkamuki. Muki ei ole vippaava mutta testilapsi joi siitä hanakasti eikä nestettä ravistelussakaan juuri läikkynyt.
Testauksen suorittanut Veera, 1 v 4 kk, valitsi omiksi suosikeikseen MAM taikamukin, MATA-setin mukin sekä Lockweilerin vaaleansinisen vippamukin.