Viimeaikaisissa keskusteluissa Oulusta lastenkulttuurikaupunkina on lähes unohdettu kauaskantoisimman vaikutuksen tuottanut taho: musiikkiluokat. Neljä vuosikymmentä suunnitelmallista, innokasta ja tasokasta opetusta on jättänyt pysyviä jälkiä Oulun kulttuurielämään monella tapaa.
"Musiikkiluokkien toiminnassa syyskausi toiveita herättävä", uutisoi Kaleva ensimmäisenä syksynä. Syyskuun 1. päivänä aloittaneiden musiikkiluokkien opettajat Sointu Annala ja Onni Tolonen kertoivat kulttuuritoimittaja Pirkko Korkalolle oppilaiden jaksaneen olla innokkaita niin musiikin syventävän opettelun kuin varsinaisen koulutyönkin osalta.
Lahti ehti vuotta aikaisemmin
Annala oli mukana jo toimintaa suunnitelleessa kouluhallituksen työryhmässä.
"Kun selvitimme kiinnostuksen ja edellytykset, havaittiin, että toiminta saattoi alkaa vain Lahdessa ja Oulussa", Sointu Annala muistelee juhlakonsertin alla.
Lahti aloitti 1966, kun Oulussa vielä varmistettiin musiikkiopistolle lisärahoitus musiikkiluokkalaisille tulevien kuuden viulun ja kahden sellon opetukseen.
Annala ja Tolonen olivat molemmat aktiivisesti musiikkia harrastavia kansakoulunopettajia. Heidät puhui tarttumaan uuteen haasteeseen kansakouluntarkastaja Osmo Viikari.
"Ilman Viikaria Oulussa ei olisi musiikkiluokkia", Annala painottaa.
Musiikkiluokalla oltiin siis aluksi vain kaksi vuotta, kolmas ja neljäs vuosiluokka, sillä musiikkioppikoulusta oli olemassa vasta harras toive. Oululaiset olivat sellaista esittäneet perustettavaksi, mutta valtioneuvosto kaatoi kouluhallituksen jo puoltaman anomuksen.
Musiikkioppikoulu, yksityinen tosin, toteutui kuitenkin jo seuraavana vuonna. Peruskoulu-uudistuksen myötä kaupungissa alkoi toimia yläasteen musiikkiluokkia sekä ns. musiikkipainotteinen Madetojan lukio, joka muuttui musiikkilukioksi vuonna 1981.
Näin kolmannelta luokalta syventävän musiikinopiskelun aloittava oululainen koululainen voi tänään jatkaa samaa tietä ylioppilastutkintoon asti.
Eräs koko opintien käyneistä on Oulu Sinfonian intendentti Samu Forsbolm, joka aloitti Leena Alenius-Määtän musiikkiluokalla Teuvo Pakkalan koulussa ja jatkoi Pohjankartanon yläasteelle sekä musiikkilukioon.
Hän valmistui vuonna 2001 Sibelius-Akatemiasta Arts management -maisteriohjelmasta opiskeltuaan myös Oulukylän pop&jazz -konservatoriossa ja Oulun yliopistossa.
Forsblomille erityisen merkityksellistä kouluaikoina oli musiikkiluokkalaisten keskuudessa vallinnut hyvä henki, yhteinen tekemisen tunne. Koulumusisointi oli tuolloin vielä klassispainotteista, mitä kevyempää ja jatsahtavampaa musiikkia vakavasti harrastanut Forsblom hieman kritisoi.
"Se oli sellaista nokkahuilu-kuoro-linjaa. Nyt valikoima on laajentunut aina kansanmusiikkiin ja jazziin", hän kiittelee. Nokkahuilua, jota kaikki oppilaat soittivat, voidaankin pitää eräänlaisena musiikkiluokkien symbolina.
Kaupunginorkesteri kaunista satoa
Intendentti Forsblom on Oulun Sinfonian edusmiehenä paikallaan myös sikäli, että erityisesti kaupunginorkesterimme on se, jossa oululainen musiikkiluokkainstituutio niittää kaunista satoaan. Vuosien varrella soittajistossa on ollut koko ajan useita Oulun musiikkiluokilla opiskelleita. Tällä hetkellä heitä on peräti kolmannes koko orkesterista.
Moni on koulun jälkeen jäänyt kotikaupunkinsa konservatorioon ja saanut paikan orkesterissa, toiset ovat opiskelleet muualla Suomessa ja ulkomaillakin ja ovat Forsblomin lailla paluumuuttajia. Heidän vaikutuksensa Oulun musiikkielämään näkyy paitsi musisoinnin myös soiton opettamisen kautta.
Musiikkiluokkien alkutaipaleen opettajat korostivat, ettei erityisluokan tarkoituksena ole kasvattaa vain muusikoita: tärkeimpiä tehtäviä alkuvaiheessa oli kasvattaminen hyviksi musiikinkuluttajiksi. Tämä periaate elää vahvasti edelleen.
Samu Forsblomin mukaan se, millaiseksi oppilaiden opiskelu musiikkiluokalla muodostuu, on paljolti kiinni opettajan taidoista ja monipuolisuudesta. Musiikkikasvatuksen tuloa pääaineeksi Oulun yliopistoon hän pitääkin erittäin merkittävänä asiana.
Oulun musiikkiluokkien Viva la Musica -juhlakonsertti tänään tiistaina Madetojan salissa kello 18.