Norrköping-Linköping Kolmen oululaisen asiantuntijalautakunnan ympäristö-, energia- ja liikelaitosten lautakunnan jäsenet ja niiden alaiset johtavat viranhaltijat kävivät perjantaina päiväseltään tutustumassa jätteen polttoon Tukholman eteläpuolella Norrköpingissä ja Linköpingissä.
Syy kahdessa paikassa käyntiin oli se, että kyseisissä kaupungeissa molemmissa poltetaan yhdyskuntajätteet mutta eri tekniikalla. Ouluun vastaavanlaista laitosta vasta suunnitellaan, sijoituspaikka ja polttotekniikka ovat laitoksen osalta avoinna.
Norrköpingissa käytetään leijupetitekniikkaa, jossa jäte puhalletaan ilmaan samaan tapaan kuin Toppilan voimalan turvekattiloissa. Laitos edellyttää jätteen esikäsittelylaitosta, jossa jäte pilkotaan suhteellisen pieneksi.
Linköpingissä polttotekniikka on arinapoltto samaan tapaan kuin tavallisessa saunan pesässä. Jätteet voidaan kipata kattilaan palamaan suurempina lajittelemattomina erinä ja esimerkiksi metallien erottelu magneetilla tehdään jälkikäteen tuhkasta.
Molemmissa laitoksissa savukaasut puhdistetaan prosessin jälkipäässä eikä hajuja ympäristöön ollut ainakaan perjantaina oululaisnenin pahemmin haistettavissa.
Leipomon tuoksu
Norrköpingin jätteenpolttolaitoksen pihalla oululaiset nuuhkivat ilmaa kummissaan. Laitoksen ympärillä tuoksui aivan selvästi leipomo. Haju ei tullut suinkaan jätteenpolttolaitokselta vaan muutaman sadan metrin päässä olevalta viinatehtaalta, jonne laitos tuotti prosessihöyryn.
Toki Norrköpingin laitoksella päästiin osalliseksi hajustakin, sillä laitoksella oli kesällä kipattu poltettavaksi lietekaivosta teurasjätettä, josta oli jäänyt hajupiste, joka tuntui muutaman metrin päähän.
Muutoin varsinaiset raaka-ainevarastot eivät tuoksuneet saati haisseet niin, että oululaisen olisi pitänyt pitää nokastaan kiinni.
Norrköpingissä jätteenpolttolaitokselle tulevasta jätteestä 10 prosenttia otetaan esilajittelussa vielä talteen. Puolet tästä on metellia. Lopusta syntyy polttokelpoista materiaalia 75 megawatin leijupetikattilaan. Jätteestä energiaksi palaa 78 prosenttia ja loput on loppusijoitettavaa tuhkaa.
Norrköpingin jätteenpolttolaitokselle raaka-ainetta tuodaan Norjaa myöten, mutta 200 000 tonnin polttomääristä ei havainnut mitään rekkarallia.
Kaatopaikan keskellä
Linköpingin jätteenpolttolaitos oli selvästi Norrköpingin laitosta epäsiistimpi. Se johtui siitä, että laitos sijaitsi jätteenkäsittelylaitoksen keskellä. Siisteydeltään Linköping on selvästi Oulun Ruskon jätekeskusta jäljessä.
Linköpingissä oli kaatopaikalle ominainen haju. Laitoksen välittömässä läheisyydessä oli kuitenkin viljavat pellot, eikä ympäristöongelmia ollut havaittavissa.
Linköpingin polttolaitos oli osa alueen kunnallista yhtiötä, joka toimi niin sähkö- kuin lämpöbisneksessä ja hoiti pysäköintitalotkin.
Jätteiden toimittaminen laitokselle poltettavaksi hoitui niin, että kunta keräsi taloista jätteet. Esimerkiksi omakotiasukkaan 190 litran jäteastia tyhjennettiin joka toinen viikko. Vuosimaksu talolliselle oli 1 075 euroa eli tuollaiset 110 euroa.