Haaparanta Nukkumalähiöksi jo tuomitulla Haaparannalla menee nyt niin lujaa ja kehitystahti on sitä luokkaa, ettei kunta halua jäädä pahnanpohjimmaiseksi myöskään vaaliuurnilla. Valtakunnallisissa vaaleissa Haaparanta oli viime vaaleissa laiskimpien joukossa, mutta kunnallisvaaleissa se vei peränpitäjän paikan.
"Kun olemme muussa hyviä ja parhaita, niin miksi me tässä olisimme huonoimpia", Haaparannan kunnan konttoripäällikkö ja vaaliprojektin vetäjä Gun-Britt Liljergren huomauttaa.
Haaparantalaiset hokivat aikaisemmin, ettei se kannata. Mutta nyt kannattaa.
"Nykyään joka ukolla ja akalla on nokka ylöspäin. Tänään ollaan jotakin, ja se on mukava asia", Haaparannan Suomalaisen Seuran varapuheenjohtaja Jouni Slagner sanoo.
Slagner arvelee, että ensi vuonna haaparantalaiset joutuvat opettelemaan jonottamisen laajemminkin, tähän saakka tätä taitoa ei ole tarvinnut kuin lähinnä apteekissa.
Haaparannan ja Tornion yhteistyön lippulaiva, Rajalla-projekti Ikeoineen on käynnistänyt jotakin hämmästyttävää, vaikka projekti vielä jokunen vuosi sitten kansanäänestyksessä täpärästi tyrmättiin. Tänä päivänä tyrmääjät ovat hiljaa tai muuttaneet käsityksiään. Pientä kiistaa käydään toki siitä, kenelle kunnia kuuluu.
Nousukiito antaa puhtia myös toiveille äänestysprosentin nostamisesta. Tulitukea antaa Haaparannan maan pohjoisimpana kuntana saama 600 000 kruunun potti demokratian edistämiseen. Viisi muuta pikkukuntaa länsirannikolta sai myös ensimmäisen kerran vastaavan summan.
Kampanjalla on pantu liikkeelle paitsi kunnan organisaatio, myös parikymmentä seuraa ja yhdistystä, vaalipatistelulappusia on jaettu, suomenkielinen vaalitilaisuus on pidetty ja hauskaa harjoitettu nukkuvien herättämiseksi. Arpajaisissakin on mahdollisuus voittaa matka Kiinaan.
Kunnanviskaali Liljergren on varma, että herätystä tapahtuu. Mutta kuinka paljon, se on vielä arvoitus.
Slagner laskeskelee, että nousu voisi olla jopa useitakin prosenttiyksikköjä. Rajalla todella tapahtuu jotakin, miksei siis äänestyskopeissa. Tuskin koskaan Haaparannalla on visiteerannut niin paljon ministereitä ja muita valtakunnan politiikan huippuja kuin viime aikoina.
"Keskustelukin käy vilkkaammin. Kova meno päällä", Slagner toteaa. Työttömyys on noussut puheenaiheeksi, kuten valtakunnallisestikin. Haaparannalla muun muassa myös vanhustenhuolto keskusteluttaa.
Haaparantalaisten laiskuus uurnilla johtuu paljolti ruotsinsuomalaisten suuresta määrästä. Siirtolaiset eivät juurikaan äänestä: Viime kunnallisvaaleissa vain 35 prosenttia ulkomaalaisista käytti koko maassa äänestysoikeuttaan. Aktiivisuus on romahtanut 30 vuodessa.
Esimerkiksi ruotsinsuomalaisten äänestyshaluttomuuteen on monta syytä, juurettomuus lienee niistä yksi.
"Monilla on toinen jalka Suomen puolella. Ajatellaan, etteivät Ruotsin asiat minulle kuulu, mutta se on minusta ihmeellinen tapa ajatella", Haaparannan Suomalaisen Seuran puheenjohtaja Hilkka Härkönen sanoo.
Härkösellä on Ruotsin kansalaisuus, mutta Slagner on suomalainen. Molemmat istuvat Haaparannan valtuustossa demarien ryhmässä.
Haaparantalaisista Suomen kansalaisia on 35 prosenttia. Virallisesti ruotsinsuomalaisia on parin piirun verran alle puolet koko väestöstä, mutta Slagnerin laskuopin mukaan reilusti yli puolet. Tässä tapauksessa sukupuuta on laskettu hieman pitemmälle.
Suomi-seuralaiset uskovat, että myös kielipoliittinen eteneminen Haaparannalla herättää hiljalleen myös ruotsinsuomalaisia kiinnostumaan kotikunnan asioista. Ruotsinsuomaisten äänestysinnon kasvun uskotaan täyttävän erityisesti sosialidemokraattien laareja.
"Kielipolitiikassa on menty parempaan päin, hitain askelin, mutta kuitenkin", Härkönen ja Slagner huomauttavat. Kunnalla on oma kielipoliittinen ohjelma, suomen kieli otetaan jo vakavasti. Valtuustollekin voi tehdä vaikkapa aloitteita suomeksi ja simultaanitulkkauksestakin on puhuttu. Valtiopäivillä kansanedustajan suomenkielinen kirjallinen kysymys tyssäsi vastikään kuin seinään.
"Valtakunnallisesti yksikään poliitikko ei tee vähemmistökysymyksillä kannuksia itselleen. Realiteetti on, että meitä on niin vähän", Slagner huomauttaa. Härkönen ja Slagner toki toivoisivat, että vähemmistökysymykset nousisivat koko maassa enemmän pramille.
Tuore kulttuuriravintolayrittäjä Anne Angeria aikoo käydä äänestämässä ja kannustaa myös muita uurnille. Angeria on tyytyväinen, että politiikan kentille on tullut nuoria, mutta harmittelee sitä, että poliitikot torailevat niin paljon keskenään. "Yhteistyötä olisi mukava nähdä enemmänkin."
"Haaparannalla on meno päällä ja myötätuuli. Uskon sen vauhdittavan demarien eteenpäin menoa", Anne Angeria ennakoi.