Vaikka kokoomus ja keskusta vannovat olevansa yhtä mieltä Suomen suhtautumisesta EU:n asettamiin Venäjä-pakotteisiin, ne onnistuivat saamaan asiasta riidan aikaan.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) läksytti poikkeuksellisen kovin sanoin oppositiopuolue keskustaa Ylen Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina. Stubb näkee keskustan työntävän Suomea ulkopoliittisesti harmaalle vyöhykkeelle, EU:n yhteisen linjan ulkopuolelle Venäjä-pakotteissa.
Stubbin heitto oli kuin sohaisu muurahaispesään. Keskustasta vastattiin heti puolueen seisovan kokoomuslähtöisen tasavallan presidentti Sauli Niinistön linjan takana. Näkemysten erilaisuus liittyy kysymykseen, missä määrin Suomen tulee tässä jännittyneessä tilanteessa hoitaa kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa.
Ärtymystä aiheutti keskustassa etenkin Stubbin väite, että keskusta reagoisi Venäjän toimiin kuin Neuvostoliittoon aikoinaan. Tällä Stubb viittasi paljon puhuttuun suomettumiseen, nöyristelyyn Venäjän tahdon edessä.
Suomettumisena pidettiin keskustan edeltäjästä maalaisliitosta presidentiksi nousseen Urho Kekkosen ja häntä aikaisemmin presidenttinä toimineen kokoomustaustaisen J.K. Paasikiven mukaan nimettyä puolueettomuuteen nojannutta ulkopolitiikkaa, Paasikiven–Kekkosen linjaa.
Sen jälkeen kun Suomi vuonna 1995 liittyi Euroopan unioniin, ulkopoliittinen linja on kehittynyt osaksi EU:n rakentamaa yhteistä ulkopolitiikkaa. Venäjän suorittama Krimin miehitys ja Ukrainan kriisin hämmentäminen ovat ensimmäisiä kovia koetinkiviä tälle linjalle.
Vaikka EU:n yhteiset päätökset tekevätkin kipeää, Suomi on perustellusti seissyt niiden takana. EU:n asettamia talouspakotteita seuranneet Venäjän vastatoimet tuntuvat Suomessa. Onhan Venäjä ollut pitkään yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista.
Ukrainan kriisissä ulkopoliittinen keskustelu Suomessa on saanut uusia ulottuvuuksia. Pitkään vallinnut konsensus, yksituumaisuus, on joutunut koetukselle. Tähän on vaikuttanut yhtäältä se, että useat näkyvissä asemissa olevat poliitikot pääministeri mukaan lukien ovat puhuneet avoimesti läntiseen sotilasliitto Natoon liittymisestä yhtenä todellisista vaihtoehdoista, ja toisaalta keskustan venkoilu.
Naton kannatus on kasvanut Euroopan poliittisen tilanteen kärjistymisen takia. Mielipidemittausten mukaan edelleen kuitenkin selvästi yli puolet suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä.
Useimmat puolueet vannovat presidentti Niinistön nimeen. Näyttää siltä, että näin tehtäessä painotetaan eri asioita. Kokoomuksessa muistutetaan Suomen olevan osa läntistä arvomaailmaa ja sen rakenteita kun taas keskustassa halutaan vaalia kahdenvälisiä suhteita tämänkin kriisin keskellä.
Euroopan tilanne on nyt niin herkässä vaiheessa, ettei ulkopoliittiseen nokitteluun ole varaa. Jos on pakko haastaa riitaa ja kirkastaa poliittista profiilia, tehtäköön se muilla keinoilla kuin ulkopolitiikkaa hämmentämällä. Varsinkin kun ulkopolitiikan suuresta kuvasta on ollut pitkälle menevä yhteisymmärrys myös tässä tilanteessa.