Suomen hallitus vaikuttaa valmistautuvan syksyn budjettiriiheen paljon riitaisemmissa merkeissä kuin vuosi sitten.
Kolme hallituspuoluetta nokittelevat toisiaan, eikä sävy ole aina rakentava. Irtiotoilla yritetään tehdä hallitusohjelmaan ja säästöpakettiin yllättäviä muutoksia.
Vaikka pukarointia tuntuu olevan tavanomaista enemmän, kyseessä on kutakuinkin normaali kesäloman jälkeinen poliittinen pintaväreily. Viimeistään elokuun lopun budjettiriihessä rivit suoristuvat ja hallitus palaa asialistaansa. Muuten ei hyvä seuraa.
Paikoin kuumaa sanailua selittää, että kolmen puolueen hallituksessa kehittyy draaman aineksia aina kun kaksi liittoutuu ja yksi kokee tulleensa sivuutetuksi. Kiehunnassa on näkynyt 2+1-malli.
Perussuomalaiset vaihtoi keskeistä ministeriään tällä viikolla kertomatta ennakkoon hallituskumppaneilleen. Olisi voinut.
Kokoomus haluaa perua päivähoitomaksujen korotuksen, mutta muut vastustavat säästöpaketin auki repimistä yhden päätöksen osalta. Aiheeseen aiotaan palata budjettiriihessä, mutta säästölistaa tuskin käydään uudestaan kohta kohdalta läpi.
Perussuomalaiset ja kokoomus ovat syyttäneet keskustaa normien purkuun liittyvän alkoholilain höllentämishankkeen hidastamisesta. Alkoholin myynti ei vapaudu vuodenvaihteeseen mennessä.
Juupas-eipäs -keskustelu investointivarauksesta ja varainsiirtoverosta osoittaa, että verotus on edelleen keskeinen politiikan teon väline. Se synnyttää rintamalinjoja.
Keskusta on väläytellyt investointivarauksen palauttamista yritysverotukseen, mikä ei tunnu sopivan kokoomukselle.
Sen sijaan kokoomus poistaisi varainsiirtoveron kiihdyttääkseen asuntokauppaa. Käytännössä tarkoitus on lisätä työperäistä muuttoa syrjäseuduilta keskuksiin. Tämä ei sovi keskustan aluepoliittiseen pirtaan eikä perussuomalaisille.
Sote-uudistus ja maakuntahallinnon järjestäminen ovat hallituksen kaksi suurinta voimainkoitosta, mutta niin vaikeista asioista puolueiden kesäkokouksissa on puhuttu vähemmän.
Myös Suomen taloustilanteen kannalta olennaisin ydinongelma on jäänyt kesän kuluessa liian paljon taka-alalle. Suomi tarvitsee työpaikkoja ja vientituloja.
Budjettiriihessä on lyötävä pöytään talouskasvua vauhdittava työllisyyspaketti, mikäli hallitus aikoo pitää työllisyystavoitteensa ja luoda kautensa aikana 110 000 työpaikkaa.
Virkamiestyönä valmisteltu paketti esitellään hallitukselle ensi viikolla, mutta ensimmäisten tietojen (HS 18.8.) mukaan työllistämiskeinot ovat odotettua kovempia.
Työryhmä esittää muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä ja työehtosopimusta matalampaa palkkatasoa pitkäaikaistyöttömälle. Eläkeputkesta luovuttaisiin vuonna 2019.
Työllisyyspaketista tulee hallituksen yhtenäisyyden mittari. Se on paljon isompi kysymys kuin nyt esillä olleet asiat, joilla puolueet vain nostavat profiiliaan politiikan syksyn aattona.
Pääkirjoitus