Kansalaisjärjestöt arvostelevat, että matkapuhelinjätti Nokia ja sen alihankkijat laiminlyövät Kiinassa siirtotyöläisten perusoikeuksia ja syrjivät heitä. Yritykset eivät järjestöjen mukaan noudata kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimusten vaatimuksia.
Kansalais- ja ammattijärjestöjen FinnWatch-verkosto ja Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja julkistivat torstaina Helsingissä tapaustutkimuksen, jossa selvitettiin naisvaltaisen vuokratyövoiman oloja Nokian ja sen alihankkijoiden tehtaissa Etelä-Kiinassa.
Osa yhtiön alihankkijoista ei tutkimuksen perusteella maksa työntekijöilleen lakisääteistä vähimmäispalkkaa eikä tarjoa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Tällaisiksi tehtaiksi mainitaan Perlos ja BYD.
Selvityksen tehnyttä ICO-tutkimuslaitosta johtava tohtori Liu Kaiming totesi useaan otteeseen pitävänsä hyvin suurena ongelmana työntekijöiden tiedonpuutetta. Epätietoisuutta on niin vähimmäispalkoista kuin vaikkapa oikeudesta ammatilliseen järjestäytymiseen.
"Tämän takia heillä ei ole mahdollisuuksia suojella itseään ja vaatia oikeuksiaan."
Liun mukaan nämäkään työntekijät eivät ehkä koe saavansa liian pientä palkkaa, vaikka heillä lain mukaan olisi oikeus haastaa työnantaja oikeuteen. Hän arvioi, että Kiinassa vähintään 30 prosentille työntekijöistä maksetaan vähimmäispalkkaa niukemmin.
Vähimmäispalkka voidaan myös laskea monella tapaa, ja minimi vielä vaihtelee alueelta toiselle, sanoi FinnWatchin tuottaja Eeva Simola.
"Vakavasti otettavia ongelmia"
Tutkimuksen mukaan Nokian palkkauskäytännöt syrjivät vuokratyövoimaa. Erityisen huonossa asemassa ovat maalta tulleet siirtotyöläiset.
ICO:n ja järjestöjen mukaan vuokratyövoiman ja siirtotyöläisten tulisi nauttia Nokian toimintaohjeiden mukaista turvaa. Nykyisin tämä ei käytännössä toteudu, ja kaikilla tutkituilla viidellä tehtaalla on vakavasti otettavia ongelmia.
Minimipalkka on 50 euroa kuukaudessa. Vuokratyöntekijöillä välittäjäfirma saattaa pidättää tästä muun muassa hallintokuluja. Summasta saatetaan napsaista myös asuntola-, pesuvesi- ja terveyskassamaksuja ja sakkoja työssä tehdyistä virheistä.
Hinnat ovat nousseet reippaasti tuloja nopeammin. Kun reilut kymmenen vuotta sitten palkasta riitti lähetettäväksi rahaa lähisuvulle, enää tämä ei onnistu. Samaan aikaan tehtaat ovat tuottaneet huomattavia voittoja, Liu vertasi.
Tutkijat havaitsivat myös rikkomuksia 40 tunnin viikkotyöaikaa vastaan. Nokian tehtaalla kerrottiin tehdyn töitä 12 tuntia päivässä neljänä päivää viikossa eli yhteensä 48 tuntia. Foxconnilla taas uurastettiin kutakin vuoroa kolme viikkoa peräjälkeen ja kolmessa viikossa oli yksi vapaapäivä.
Noin 60 prosenttia teollisuuden työntekijöistä tulee maaseudulta. Osuus on erityisen suuri korkean teknologian laitoksissa.
Siirtotyöläisten ongelmia kärjistää maan sisäisen muuttamisen sääntelyyn tähtäävä asuinpaikkakortti-järjestelmä. Se vie maalta muuttaneilta oikeuden mm. uuden asuinpaikkansa sosiaaliturvaan ja koulutukseen.
"Toiminta säännösten mukaista"
Nokia katsoo, että kansalaisjärjestöjen Kiina-selvitys osoittaa yhtiön käytäntöjen olevan kansainvälisten säännösten mukaisia ja ylittävänkin paikallisen lainsäädännön. Alihankinnan mahdollisiin ongelmiin luvataan puuttua.
Nokia on toimintaohjeessaan sitoutunut muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksiin. Ohje ei sido alihankkijoita.
Nokian yhteiskuntavastuujohtaja Martin Sandelin muistuttaa, että alihankkijoilla on yleensä useita toimeksiantajia ja monet alihankkijoista edustavat eri liiketoimintaa kuin Nokia.
"Olisi käytännössä ihan mahdotonta sellaista edellytystä edes laittaa, että toimintaohjeet olisivat aivan yksi yhteen", hän sanoi
ICO-tutkimuslaitoksen mukaan Nokia ei mitenkään vastannut tutkijoiden pyyntöön päästä tehtaan sisälle.
Sandelinin mukaan tutkijoiden esittämä ajankohta ei sopinut, mutta yhtiön ehdottamat vaihtoehdot taas eivät käyneet tutkijoille.