Tietoliikenneyhtiö Nokian sopeutuminen vuosi sitten tapahtuneeseen matkapuhelintoimialan myynnin jälkeiseen elämään jatkuu. Hiljattain Nokia ilmoitti aikeensa ostaa ranskalaisen telelaitevalmistaja Alcatel–Lucent vahvistaakseen asemiaan verkkomarkkinoilla.
Parhaillaan käydään kauppaa yhdestä yhtiön kolmesta perusliiketoiminnasta, kartta- ja sijaintipalveluista. Saksalaiset autonvalmistajat ovat olleet kiinnostuneita siitä. New York Times tiesi kertoa myös kyytipalvelu Uberin tarjoavan palveluista 2,7 miljardia euroa.
Näinä aikoina 150-vuotisjuhlia viettävässä Nokiassa ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun yhtiö on tilanteessa, jossa se yrittää sopeutua markkinoiden ja teknologian käänteisiin. Itse asiassa aika ajoin tapahtuneet rajut muutokset ovat olleet leimaa antava piirre Nokialle.
Välillä yhtiö on käynyt jopa konkurssin partaalla, mutta selvinnyt aina. Nytkään sillä ei ole hädän päivää. Sen takaa muhkea, miljardien tili matkapuhelinten myynnistä amerikkalaiselle Microsoftille. Enemmänkin kysymys on siitä, minne toimintaa halutaan suunnata. Taloudellisesti mahdollisuuksia on vaikka mihin.
Kuvaavaa on, että entisen kännykkämarkkinoiden maailmanvaltiaan ja nykyisen tietotekniikkayhtiön juuret ovat kaukana tietotekniikasta. Niiden voidaan katsoa ulottuvan vuoteen 1865, jolloin vuori-insinööri Fredrik Idestam perusti puuhiomon Tammerkosken partaalle. Muutama vuosi siitä vastaavanlainen laitos syntyi Nokianvirran varteen. Yrityksen nimeen Nokia tuli tämän myötä jo 1870-luvulla.
Yrityksen tuotantosuunnat ovat vaihtuneet niin, että saattaa olla helpompi luetella, mitä Nokia ei olisi tehnyt kuin mitä on. Tunnetuimpia tuotteita ovat olleet paperi, kumisaappaat ja autonrenkaat, kaapelit sekä tietokoneet ja matkapuhelimet.
Suurin murros tapahtui 1990-luvulla, jolloin Nokia karisti rönsyt ja keskittyi matkapuhelimiin ja niitä tukeviin toimintoihin.
Matkapuhelinten kehittelyssä ja myynnissä Nokia nousi nopeasti maailman suurimmaksi, mitä paikkaa se piti hallussaan kymmenkunta vuotta.
Hyppäys hakee vertaistaan Suomen teollisuuden historiassa.
Yhtä ripeästi kun Nokia yleni kukoistukseensa alkoi matkapuhelinliiketoiminnan alamäki, joka päättyi lopulta toimialan myyntiin. Puhelinten valmistuksen lopettaminen aiheutti valtavan tunteenomaisen purkauksen.
Vaikka Nokian omistus oli hajautunut ympäri maailmaa ja yhtiön johdossa oli yhtä enemmän ulkomaalaisia, yritys koettiin vahvasti suomalaiseksi. Matkapuhelimista luopumisen pelättiin johtavan Nokian lopulliseen alasajoon.
Matkapuhelinten myynti ajoi Nokian jälleen uuden alun lähteille. Keskeisiksi toimialoiksi jäivät verkko- ja karttapalvelut sekä teknologiakehitys. Mikäli karttapalvelut myydään, yksi tukijaloista putoaa pois.
Jos Nokian historia antaa jollain tavalla osviittaa tulevasta, kaikki edellytykset on uskoa yhtiön menestykseen tulevaisuudessa.
Pääkirjoitus