Euroopassa telealan näkymiä synkistää operaattorien massiivinen velkataakka. Merkittävimpienkään operaattorien mahdollisuudet kolmannen sukupolven verkkojen rakentamiseen ja uusien palvelujen tuottamiseen eivät ole hyvät.
Muiden matkapuhelinvalmistajien tavoin Nokia saa tuta, etteivät ennusteet matkapuhelinten myynnin kehityksestä tahdo millään toteutua, kun vielä hetki sitten ne aina roimasti ylittyivät. Nokia on silti pitänyt sitkeästi kiinni ennusteestaan, jonka mukaan tänä vuonna maailmassa myytäisiin 400-420 miljoonaa matkapuhelinta. Alaa seuraavat analyytikot eivät kyseistä ennustetta allekirjoita.
Juhannuksen alla julkaistussa toisen vuosineljänneksen välikatsauksessa Nokia kertoi tavoittelevansa edelleen 40 prosentin markkinaosuutta koko maailmassa, kymmenen prosentin osuutta Kiinassa ja tuovansa kymmenkunta siltä jo pitkään odotettua värinäytöllistä puhelinta myyntiin vuoden loppuun mennessä.
Jorma Ollilan markkinoille virittämään optimismiin olisi mieluisaa tarttua, mutta uskaltaakohan? Sijoittajat, joiden käsissä pörssiyhtiöiden kurssit ovat, ainakin ovat varovaisia. Vaikka Nokia kasvattaa markkinaosuuttaan ja kilpailijoistaan poiketen koko ajan tekee tulosta, markkinat ovat karsineet yhtiön arvosta yli puolet pois.
Vuonna 1999 Nokia oli pörssiarvoltaan Euroopan suurin yritys. Arvopaperi-lehden tuoreen listauksen mukaan se on 62 miljardin euron pörssiarvollaan enää Euroopan 12. suurin yritys.
Nokian markkina- ja myyntiennusteet voivat vaikuttaa yhden yrityksen ongelmilta, mutta sitä ne eivät ole, niin tärkeä toimija maailman suurin kännykäntekijä on koko Suomen kansantaloudessa. Liikevaihdoltaan Suomen valtion budjetin kokoisen yrityksen osuus koko Suomen viennistä on lähellä neljännestä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on laskelmillaan osoittanut, että Suomen kansantuotteen kasvutahti vaihtelee Nokian menestyksen mukana.Vuonna 1999 se vastasi kolmanneksesta Suomen bkt:n kasvusta. Tänä vuonna sen myynnin lasku sitten syö bkt:n kasvua.
Mittasuhteisiinsa Nokia asettuu myös tutkimus ja kehitysmenoillaan. Etla arvioi konsernin T&K -menojen olleen vuonna 2001 peräti kolme miljardia euroa. Konsernin osuus koko Suomen tutkimus ja kehityspanoskakusta oli noin kolmannes, mutta pelkästään yritysten satsauksista melkein puolet.
Ja jos Nokia on Suomen kansantaloudessa äärimmäisen tärkeä yritys, myös maailmanlaajuisesti se on harvinainen yritys. Etlan tutkijat eivät ainakaan tunnusta tietävänsä, että mikään muu yritys missään muussa maassa omaisi yhtä tärkeää suhteellista asemaa kuin Nokia Suomessa.
Nokia aloitti viikko sitten ensimmäisen kuvapuhelimensa toimitukset Suomessa. Uutuuspuhelimessa on myös kamera. Kyseessä on toivottu "hittituote", pitkään rummutettu multimediaviestin, joka "mahdollistaa tunteiden ja tärkeiden hetkien välittämisen vaivattomalla tavalla". Nokian menestys on siis ihmisten sisimmän varassa?
Jos kamerapuhelimien kuvaviesteistä tulee suosittuja, Nokia saanee kasvu- ja kilpailuvoimaa. Sitä se tarvitseekin, sillä Jorma Ollila on niitannut lähivuosien tuloksen ja liikevaihdon kasvutavoitteeksi 10 prosenttia.
Vaikka kuluttajat viehtyisivät kuvaviesteihin, kilpailijat tekevät kaikkensa, että markkinajohtajan vauhti hyytyisi. Amerikkalainen Motorola, muutamassa vuodessa vahvaksi toimijaksi noussut eteläkorealainen Samsung, japanilais-ruotsalainen Sony Ericsson ja saksalainen Siemens mielivät tietysti lisää osuuksia ja mieluiten juuri markkinajohtajalta.
Erityisen tärkeää Nokian suunnitelmien toteutuminen on Oulun seudun kannalta, sillä se on talousalueen ylivoimaisesti tärkein työnantaja ja yrityskentän moottori. Oulun seudun runsaan 12 hehtaarin tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantotiloissa työskentelee yli 4 000 nokialaista. Suuri on myös työntekijöiden määrä niissä yrityksissä, jotka Oulun seudulla toimivat Nokian kumppaneina ja joiden toimintaa Nokia terminsä mukaisesti täällä "orkesteroi".
Viime viikolla kantautui Suomeen amerikkalaisen talouslehden Business Weekin uutinen, jonka mukaan matkapuhelinyksikkö, Nokia Mobile Phones, on viipaloitu yhteensä yhdeksään tulosyksikköön, joilla jokaisella on oma kehitys ja markkinointi. Oulussa NMP kehittää matkapuhelimia Oulun teknologiakylässä ja Oulun Peltolassa 1 500 osaajan voimin.
Täkäläinen tuotekehitys on tuottanut näyttävän sarjan Nokian "oululaisia". Miten käynee jatkossa? Koskettavatko odotettavissa olevat toimet juuri NMP:n kehitystoimintaa Oulussa? Toisaalta Nokia varautuu multimediabisnekseen palkkaamalla sen vaatimaan tutkimukseen ja kehitykseen jopa kolme tuhatta uutta työntekijää. Mitkähän tässä suhteessa Oulun mahdollisuudet ovat?
Nokia on monesti aikaisemminkin läpikäynyt melkoisia muodonmuutoksia. Nyt muutosten sarja saa uuden lenkkinsä, kun massiivinen matkapuhelinyksikkö on palasteltu osiin. Yrityksen historia osoittaa, että se on ennenkin muuttanut focustaan.
Pääjohtaja Ollilan mukaan ratkaisulla haetaan samaa sisäisen yrittäjyyden voimaa, joka siivitti kehitystä 1990-luvulla.
Takavuosina Oulussa tavattiin kysellä, mitenkähän tässä käy, jos Nokialle kävisi niin? Tuskinpa Nokialle nyt niin käy. Mutta NMP:n pilkkominen osoittaa selkeästi, että menestyäkseen Nokialla ja sen henkilöstöllä oltava venyvää muutosvalmiutta ja -kykyä.
Nokian tutkimuksesta ja kehityksestä on tehty yli puolet Suomessa ja merkittävä osa juuri Oulussa. Mutta kasvavasti sitä on viime vuosina suunnattu ulkomaille. Yritystoiminnassa menestystä ei hankita tuudittautumalla menneeseen ja menneen saavutuksiin.