Nokia on lasketellut jyrkkää alamäkeä kännykkäbisneksessä ja Oulusta on yhtiöltä vähennetty työpaikkoja rankasti. On kuin kohtalon ironiaa, että Nokian parhaan pään suorituksista vastaavat osaset löytyvät Oulusta.
Nokian peruspuhelimista vastaava yksikkö Suomessa toimii nyt Oulussa. Nokian halpapuhelimet ovat menestyneet kehittyvien maiden markkinoilla yllättävänkin hyvin, vaikka takapakkia on niissäkin tullut.
Noin 600 henkeen supistunut yhtiön Oulun yksikkö tekee yhteistyötä Pekingissä olevan yksikön kanssa. Nokia on tähän asti vakuuttanut, että yksiköt tekevät työtä yhdessä.
Yleensä on vaarana, että työn teko siirtyy halvempiin maihin, kun siihen vain on mahdollisuus, myös suunnittelupuolella. Kiinassa on kuitenkin ollut perinteisesti rasitteena, että siellä suunnitteluporukka vaihtuu firmoissa melko tiuhaan, luultavasti myös Nokialla on näin. Se jättää vakaasti töissä puskeville päteville suomalaisille mahdollisuuden työmarkkinoilla.
Monella Nokian leivissä Oulussa vielä työskentelevällä on toki kuulostanut olevan epävarma olo. Entäpä jos väki Kiinassa alkaakin pysyä paremmin posteillaan, ja tuotekehitys saa siellä puhtia?
Mutta ylpeyttä täytyy olla myös oululaisen perusnokian jäljelle jääneissä osissa. Tai niin ainakin voisi päätellä siitä, että yhtiön toimitilojen seinustalla Peltolassa on windows-puhelinten aikanakin pitkään roikkunut suuri lakana, joka mainostaa Nokian N9-puhelinta.
Se jäi edustamaan Nokian älypuhelinten viimeistä omaa käyttöjärjestelmäkehitystä ennen siirtymistä Microsoftin leipiin.
Toinen Nokia-leirin arvokimpale on nykyään – joillekin yllätykseksi – on Nokian yhdessä Siemensin kanssa omistama Nokia Siemens Networks (NSN).
NSN :n tilanne on Oulussa suorastaan poikkeuksellinen erityisesti siinä mielessä, että täällä on säilynyt ihka oikeaa tuotantoa tekevä tehdas.
Oulussa jos missä tuotanto palvelee uusien tuotteiden kehitystyötä. Voi sanoa, että Oulussa on NSN:llä yli 2 000 ihmistä tekemässä tukiasemien tuotekehitystä, heistä puolen sataa tuotannossa. Oulusta viedään koeponnistettu tuote massavalmistukseen muualle maailmaan.
NSN:llä on kuulostanut kautta vuosien olevan erinomaisen vahva käsitys omasta vahvasta osaamisestaan.
Takavuosina Oulun tukiasemia kehittävässä ja tekevässä yksikössä ajateltiin, että valot sammuvat viimeiseksi juuri sieltä.
Niin näyttää käyvän, itse asiassa valojen sammumisesta ei ole merkkejä näkynyt.
NSN:n tuotekehittäjistä paistaa tekemisen ilo toimittajankin silmään, kun yksikössä käy kylässä.
Tehtaan puolella tuotanto näyttää pyörivän tehokkaasti ja insinöörit esittelevät ylpeinä laitoksen eri puolia.
Nokian ja NSN:n vanha kilpakumppani, ruotsalainen Ericsson valmisti myös aikoinaan sekä kännyköitä että matkapuhelinten tukiasemia.
Markkinat ovat kuitenkin painaneet vaakakupit siihen asentoon, että Ericsson on luopunut matkapuhelinten suunnittelusta ja valmistuksesta. Sen sijaan tukisemissa yhtiö on ollut vuosi markkinajohtajana.
NSN:n listautumista pörssiin on arvuuteltu jo vuosien ajan. Yhtiön myynti on ollut myös tapetilla.
Sellaisellakin ajatuksella jotkut ovat leikkineet, että mitä jos Nokia luopuisi kännyköidenteosta, myisi sen bisneksen pois.
Yhtiö voisi panostaa tukiasemiin, joissa yhtiö tuntuu nyt menestyvän. Ja missäpä sen jälkeen olisi yhtiön kruununjalokivi: tietysti Oulussa.
NSN:n tukiasemien menestyksen peruspilareita on osaltaan rakennettu juuri Oulussa, jossa on tehty merkittävää työtä NSN:n uusien pienten ja monitaitoisten tukiasemien tuotekehitykselle.