Nokia näyttää taas heränneen, mutta yhtiöllä ei ole jatkossa varaa tulkita kysyntää väärin. Markkinaosuuksia ehti jo mennä paljon.
Nokia tuli näyttävästi julkisuuteen Helsingissä järjestetyssä mediatilaisuudessa maanantaina ja tiistaina. Yhtiö esitteli muun muassa uusia simpukkakuorisia malleja. Näiden tyylikkäiden puhelinten kiusallinen piirre on se, että kilpailijat ovat tuoneet vastaavia malleja kauppojen hyllyille jo aikaa sitten ja onnistuneet kasvattamaan myyntiään paljon markkinajohtajaa reippaammin.
Nokia on yhä ylivoimaisesti suurin matkapuhelinten valmistaja, mutta nyt on syntynyt vaikutelma, että se kirii jälkijunassa kilpailijoitaan kiinni. Sellaisen vaikutelman syntyminen on edelläkävijän maineella ratsastavalle yhtiölle myrkkyä. Tähänastinen menestys on perustunut juuri siihen, että Nokia on aistinut muita paremmin kuluttajien toiveet.
Nyt yhtiö sen sijaan juuttui omaan uskoonsa muotoilunsa toimivuudesta. Asiakkaat tiesivät omat tarpeensa paremmin, ja myös ne yhtiöt, jotka simpukkamalleja kauppoihin toimittivat.
Nokia tavoittelee yhä 40 prosentin osuutta maailmanmarkkinoista, mutta se on liukunut tavoitteesta aivan väärään suuntaan. Gartner-markkinatutkimuslaitos puhui äsken alle 29 prosentin osuudesta, Nokian oma luku maanantaina oli alle 32 prosenttia.
Tiistaina maailman kolmanneksi suurin matkapuhelinvalmistaja, korealainen Samsung, nosti arviota puhelintensa myynnistä lähes kymmeneen prosenttiin. Tämä kertoo paitsi kilpailun kovuudesta myös siitä, että maailmalla on nyt mihin myydä. Kysyntä kasvaa rajusti kaikkialla.
Venäjän, Brasilian ja Intian kaltaiset vaurastuvat suuret maat ovat tällä hetkellä lähes pohjaton markkina-alue. Muualla uusitaan vanhoja puhelimia värinäytöllisiin tai kamerakännyköihin, ja kaikki valmistajat tuovat kilvan myyntiin uusilla ominaisuuksilla varustettuja laitteita.
Koska kokonaismarkkinat kasvavat, Nokian markkinaosuuksien lasku ei ole heijastunut esimerkiksi työvoiman vähentämisinä. Sitä paitsi yhtiö on yhä alalla ylivoimaisesti suurin, ja sen talous on erittäin vahvalla pohjalla. Myös verkkopuolen tilaukset ovat päässeet ylös aallonpohjasta.
Kompurointi kertoo siitä, että kaikki ei ole ollut kunnossa. Mahdollisesti johdon organisaatiouudistus vei yhtiön sisäisen herkkyyden ja huomion muualle, mahdollisesti ylivoimaisuus toi tullessaan jonkinlaisen ylimielisyyden. Kilpailijoiden kykyä oppia omista entisistä virheistään ei sitäkään pidä väheksyä.
Voi myös olla niin, että etenkin keskihintaisten puhelinten hyvää myyntiä pidettiin jo eräänlaisena saavutettuna etuna, ja katse oli kiinnitetty muualle. Malliston aukot kielivät sen unohtamisesta, että jokainen asiakas on voitettava aina uudelleen.
Kiinnostavampi kysymys nyt on kuitenkin se, mitä tämän jälkeen seuraa. Tuotekehittelyä on suunnattu paikkaamaan notkahdusta, ja seuraavaksi pitäisi taas päästä muiden edelle. Jos tulevaisuus on kaikesta huolimatta älypuhelimissa, kuten Nokia näyttää ennakoivan, yhtiö on sillä alueella ilmeinen edelläkävijä.
Myönteinen tulkinta tapahtuneesta on, että keskittymällä muokkaamaan tulevaisuutta Nokia unohti hetkeksi nykyisyyden, ja muut pääsivät iskemään väliin. Kulunut vuosi nimittäin todistaa kyllä otteen herpaantumisesta, mutta mitään kriisiyhtiön merkkejä Nokia ei täytä. Sillä on kaikki eväät pärjätä jatkossakin. Suomelle taas kyseessä on hyvä opetus siitä, ettei maan talouskehitys saa olla liikaa yhden yhtiön suhdanteista kiinni.