Pöly Nokian jätti-irtisanomisista ja työvoiman ulkoistamisista ei ehtinyt laskeutua kunnolla, kun pankki- ja vakuutusryhmä OP-Pohjola jo ilmoitti perustavansa Ouluun uuden kehitysyksikön ja palkkaavan sen palveluksen nokialaisia.\p|
OP-Pohjolan ilmoitus tuli kuin tilauksesta. Oulu, jossa Nokialla on noin 1 900 työntekijää, tulee olemaan yksi suuria menettäjiä matkapuhelinjätin leikatessa toimintojaan.
Jos Etelä-Suomessa onkin pula alan osaajista, tilanne Oulun korkeudella ei ole samanlainen. Joten OP-Pohjolan uusi kehitysyksikkö on hyvinkin tervetullut kaupunkiin.
Kehitysyksikön perustaminen on OP-Pohjolalle suuren luokan investointi, jolle asetetaan myös isoja odotuksia. Vuositasolla sen kustannukset ylittävät kymmenen miljoonaa euroa.
Perustettavan yksikön tarkoitus on kehittää pankkitoimintoja jälleen yksi pykälä eteenpäin. Pankki- ja vakuutustoiminta perustuivat alunperin asiointiin konttoreissa. Seuraavassa vaiheessa mukaan tulivat pankkiautomaatit ja sittemmin asiointi netin välityksellä.
Uuden yksikön tehtävänä on rakentaa sellainen järjestelmiä, että pankkiasioista voidaan hoitaa yhä enemmän kännyköillä, tableteilla ja muilla uuden ajan laitteilla. Toisin sanoen välineillä, joita ihmiset kantavat mukanaan.
Ajatus uuden kehitysyksikön perustamisesta syntyi OP-Pohjolassa sen jälkeen, kun Nokia ilmoitti helmikuussa uudesta strategiastaan ja sen seurauksista.
Jo tuolloin tiedettiin, että Nokian muutokset johtavat siihen, että suuri joukko alan huippuosaajia tulee menettämään työpaikkansa matkapuhelinjätissä.
OP-Pohjolan suunnitelmassa toteutuu se, mitä helmikuun jälkeisinä Nokian epätietoisuuden viikkoina toivottiin: murroksessa on alku jollekin uudelle.
Kaikkia työpaikkansa menettäviä nokialaisia OP-Pohjola ei suinkaan palkkaa eivätkä kaikki uuden keskuksen työntekijät tule yksin Nokiasta. Henkilökunnan palkkaaminen kehitysyksikköön alkaa kesälomien jälkeen.
Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, työskentelee yksikössä 150 ihmistä vuoden 2012 loppuun mennessä.
Näin suuren joukon työllistyminen on merkittävää, sillä useimmat tämän alan asiantuntijoita tarvitsevat yritykset ovat pieniä, muutaman kymmenen ihmistä työllistäviä suunnittelutoimistoja.
Päätöksen merkittävyyttä lisää se, että OP-Pohjola rakentaa yksikön pääkaupunkiseudun tai muun ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Siinä on mallia muillekin yrityksille.
Oulu on luonteva paikka tällaiselle toiminnalle. Ei Nokiakaan tullut Ouluun aluepoliittisista syistä, vaan yksinomaan siksi, että Oululla oli tarjota yritykselle jotain sellaista, jota se tarvitsi kasvunsa eväiksi.
Täällä on motivoitunutta ja osaavaa työvoimaa sekä sitä kouluttavia oppilaitoksia aina yliopistoa myöten.
Tästä on hyvä jatkaa.
OP-Pohjolan tulo Ouluun valaa omalta osaltaan uskoa tulevaisuuteen.