Kun maailmantalous polkee paikallaan eikä uusille teknologioille löydy markkinoita, myös haavoittumattomana pidetty Nokia joutuu reagoimaan. Nokian ilmoitusta noin 1 800 työntekijää koskevista yt-neuvotteluista osattiin jo odottaa. Yhtiön verkkoliiketoiminta kyntää tappiolla. Yritykset joutuvat pitämään huolta toimintansa kannattavuudesta. Niin Nokiakin.
Torstaina ilmoitettu henkilöstön vähennystarve on yhdellä kertaa toistaiseksi suurin Nokiassa. Noin 1 100 työpaikan menetys uhkaa Nokian Suomen yksiköitä. Siitä huolimatta henkilöstövähennykset eivät ole suinkaan uutta yhtiön lähihistoriassa. Vuodesta 2001 lähtien verkkoliiketoiminnassa on nähty tätä ennen jo kolme irtisanomiskierrosta.
Uhkaavat laajat irtisanomiset eivät tästä huolimatta ole pikkujuttu. Ne osoittavat ikävällä tavalla, ettei Nokiakaan ole yrityslintukoto, jonka menestys olisi tähtiin kirjoitettu. Kun maailmantalous ei vedä, myös pitkään hyvin porskuttanut ja yhäkin ydinliiketoiminnassaan pärjäävä Suomen teollisuuden lippulaiva on haavoittuvainen.
Huonon uutisen varjossa on syytä kuitenkin pitää mielessä, että Nokia Networksin osuus yhtiön liiketoiminnasta on vain viidennes. Toiminnan kovin ydin eli matkapuhelintoiminnot ovat yhä hyvässä iskussa ja ovat vain vahvistuneet kilpailijoiden kustannuksella.
Tarve sopeuttaa verkkoliiketoimintaa johtuu siitä, että kurkkuaan myöten veloissa olevat teleoperaattorit eivät enää investoi vanhaan malliin. Se on heijastunut väistämättä laitevalmistajiin. Verkkoliiketoimintansa takia syvälle sukeltanut ruotsalainen Ericsson on jo ennen Nokiaa leikannut rönsyjä pois kovalla kädellä. Koska markkinat eivät vedä, Nokian on seurattava perässä.
Suurista verkkovalmistajista Nokia vähentää viimeisenä henkilöstöään kovalla kädellä. Vaikka irtisanomisuhan alaisena olevien työntekijöiden määrä on suuri, kyseessä on kuitenkin noin kymmenen prosentin vähennys eli juustohöyläleikkaus. Uutta ja yllättävää on se, että höylää käyttää Nokia.
Riittävätkö Nokian torstaina ilmoittamat toimet vai onko verkkotoimintoja ravisteltava vielä enemmän? Vastaus riippuu osin siitä, missä tahdissa maailmantalous virkoaa horroksestaan. Joka tapauksessa näyttää siltä, että piirustukset ainakin neljännen sukupolven verkoista on nyt siirretty Nokiassa taka-alalle. Tähän viittaa selvästi se, että henkilöstöleikkaus kohdistuu myös Nokian osaamisen ytimeen eli tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Työvoiman vähennykset viittaavat haluun leikata ja välttää suuria sijoituksia sellaisiin uusiin teknologioihin, joiden kaupallisesta menestyksestä ei ole mitään takeita ainakaan nykyisessä taloustilanteessa. Sopeutuksen avulla Nokia keskittyy yhä enemmän matkapuhelinbisnekseen.
Noin puolet Suomea uhkaavista irtisanomisista kohdistuu Jyväskylään, Ouluun ja Tampereeseen. Suurimmat yksiköt näistä kolmesta ovat Oulussa ja Tampereella. Näin voi olettaa, että myös Oulun seudulle kohdistuu kohtuullisen tuntuvia sopeutustoimia. Oulun osuus saattaa nousta noin puoleen siitä, mitä Helsingissä odotetaan tapahtuvan.
Nokia olisi voinut julkistaa halutessaan suuren uutisensa ensi viikolla yhtä aikaa osavuosikatsauksen kanssa. Ajankohdaksi valittiin kuitenkin hetki, jolloin uutta hallitusohjelmaa sorvataan Helsingin Säätytalolla. Mitähän tähän vaikutti se, että pääjohtaja Jorma Ollila on puhunut valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitysten puolesta ja vaatinut kevennyksiä tuloveroihin?