Jos Nokialla on hyvä vuosi, niin se näkyy selkeän positiivisesti myös Suomen kansantaloudessa, sanoo Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö.
Matkapuhelinjätin viime vuoden tulos julkistetaan ensi viikon torstaina. Lukujen odotetaan olevan selkeästi parempia kuin Nokialle varsin vaikeana vuonna 2004. Viime vuodelta kertynyt vähintään 34 miljardin euron liikevaihto ja vajaan neljän miljardin euron tulos ovat sellaisia rahavirtoja, jotka väistämättä poikivat hyvää kasvua paitsi yhtiön osakkeenomistajille ja työntekijöille myös ympäröivälle yhteiskunnalle.
Esimerkiksi noin 23 000 suomalaista saa tällä hetkellä elantonsa suoraan Nokialta ja valtio kerää työntekijöiltä sekä itse Nokialta melkoisen veropotin.
"Nokian osuus koko yritysverokertymästä on ollut yli 20 prosenttia vuodesta toiseen. Kun ajattelee valtiontaloutta ja budjetin ylijäämää, niin jos vuodessa olisi miljardi euroa vähemmän yhteisöverotuloja, niin kyllähän se näkyisi budjetin rakentamisessa", Ali-Yrkkö huomauttaa.
Tutkimuspäällikkökin luottaa Nokiaan, mutta sen hän tietää jo nyt, ettei viime vuonna eikä ehkä enää koskaan päästä sellaiseen vauhtiin kuin hurjana kasvuvuonna 2000. Tuolloin Nokian kontribuutio eli vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun oli 1,4 prosenttiyksikköä, kun BKT:n koko kasvu oli 5.6 prosenttia. Nokia vastasi siis lähes kolmanneksesta koko kansantuotteen kasvusta.
"On aika epätodennäköistä, että noin isoa kasvukontribuutiota enää tulisi", painottaa Ali-Yrkkö.
Suomi on paljon
muutakin kuin Nokia
Nokian kasvuvaikutuksen ollessa suurimmillaan 1990-luvun loppuvuosina ja vuonna 2000 Suomessakin alettiin käydä keskustelua siitä, onko yhtiön vaikutus jopa liian suuri Suomelle.
"Olen aina ajatellut asiaa niin, että jos joku yritys on liian suuri, niin olisiko sitten parempi, jos sitä ei olisi laisinkaan", Ali-Yrkkö heittää.
Etlan tutkimuspäällikkö muistuttaa myös, että Suomi ja Suomen kansantalous ovat yhä paljon muutakin kuin Nokiaa ja Nokian ympärillä pyörivää tietoliikenneteollisuutta.
"Kun ajattelee, että Nokian osuus bruttokansantuotteesta on ollut parhaimmillaan neljä prosenttia, niin 96 prosenttia on jotain muuta. Ja jos ajattelee kerrannaisvaikutuksia yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kautta, niin vaikka miten laskisi ja ottaisi välilliset ja välillisen välilliset huomioon, niin 90 prosenttia olisi silti jotain muuta", sanoo Jyrki Ali-Yrkkö.
Nokiasta ponnistaneet
yritykset jo omillaan
Nokian vaikutus näkyy myös Suomen elektroniikka- ja tietotekniikkayritysten määrän rajuna kasvuna varsinkin 90-luvulla.
"Mekin aloitimme 90-luvun alussa Nokian alihankkijana. Itse asiassa koko 90-luvun, kun me teimme alihankintaa, Nokia oli meidän suurin asiakas. Opimme silloin tekemistä ja Nokialla oli meille iso merkitys varsinkin 90-luvun alussa ja 90-luvun puolivälissä", sanoo oululaisen langattomiin videoratkaisuihin erikoistuneen Hantro Productsin toimitusjohtaja Eero Kaikkonen ja antaa samalla tunnustusta myös toiselle 90-luvun suomalaiskasvajalla ja -kasvattajalle eli Soneralle.
Kaikkonen uskoo, että Suomessa olisi joitakin langattomia firmoja ilman Nokiaa, mutta ei nykyisiä määriä.
Kaikkonen myös myöntää, että alun oppivuosien jälkeen sekä Hantro että monet muut ovat pystyneet löysäämään alkuvaiheen elintärkeän Nokia-yhteyden normaaliksi asiakassuhteeksi.
"Meidän nykytilannettamme kuvaa parhaiten se, että 2-3 viimeisen vuoden aikana yli puolet meidän liikevaihdosta on tullut EU:n ulkopuolelta - olemme kasvaneet omasta ruudusta sinne isommalle kentälle. Mutta eihän se sitä poista, että kun sinulla on yksi iso asiakas lähellä, niin se on edelleenkin etu", sanoo Eero Kaikkonen.