Nokian kaupunki päättää lähipäivinä vesijohtojen sokkikloorauksesta, kertoo ympäristöterveyspäällikkö Outi Lepistö. Sokkikloorauksessa vesijohtoveden klooritasoa nostetaan voimakkaasti vuorokauden ajaksi. Sokkikloorauksen aikana vettä ei pidä käyttää edes peseytymiseen.
Putkien mekaaninen puhdistus ja tehostettu klooraus eivät ole toistaiseksi nujertaneet taudinaiheuttajia. Vatsatautia aiheuttavaa norovirusta on vesijohtovedessä edelleen.
Sokkikloorauskaan ei välttämättä heti karkota norovirusta putkista. Kokemukset vastaavista vesiepidemioista osoittavat, että taudinaiheuttajat katoavat vesijohtoverkostosta vasta ajan myötä.
"Se vie kuukausia, mutta ei vuosia", erikoistutkija Ilkka Miettinen Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastolta haarukoi puhdistukseen tarvittavan ajan pituutta.
Puhdistumisaikaan vaikuttavat muun muassa saastumisen voimakkuus ja käytetyt puhdistusmenetelmät. Putkisto puhdistuu myös itsestään, mutta hitaasti. Noroviruksen tiedetään elävän putkissa ainakin puoli vuotta.
Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan Suomessa on 5-6 vesiepidemiaa vuosittain. Tietoja on kerätty vuodesta 1998 lähtien. Vuosina 1998-2006 vesiepidemioita on ollut 56. Tilastointi on kuitenkin vaikeaa, sillä kaikkien vatsatautiepidemioiden lähdettä ja leviämistapaa ei saada selville.
Useimmat vesiepidemiat ovat olleet melko pieniä. Tähän mennessä suurin tiedossa oleva vesiepidemia oli Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa vuonna 2000. Silloin noin 5 500 ihmistä sairastui vatsatautiin, joka todennäköisesti levisi veden välityksellä. Nokian epidemia on samaa suuruusluokkaa sairastuneiden määrällä mitattuna.