Nokia on toi­vo­nut metroa Kei­la­lah­teen

Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko perustelee metroesitystään sillä, että siitä hyötyvät Espoon asukkaat ja pääkaupunkiseudun yritykset.

Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko perustelee metroesitystään sillä, että siitä hyötyvät Espoon asukkaat ja pääkaupunkiseudun yritykset.

"Metro kiinnostaa elinkeinoelämää, sillä turvaahan se työpaikkoja ja tarjoaa sujuvan työmatkaliikenteen kauempaakin kuin Espoosta. Nokia on toivonut metroa Keilalahden kautta. Nokian mielipiteen takia metro sitten pysähtyy Keilalahdessa, vaikka linjaus tekee sillä kohtaa mutkan. Metro osaltaan varmistaa, että pääkaupunkiseutu pysyy Suomen johtavana teknologiakeskittymänä."

Suunniteltu metroasema tulee Espoon Keilalahteen Fortumin pääkonttorin kohdalle, josta on lyhyt kävelymatka niin Nokian kuin myös Kone Osakeyhtiön pääkonttoriin. Sitä ennen metro koukkaa Otaniemen teknologiakylän kautta.

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä kertoo toivoneensa, että myös Nokiasta olisi tullut yksi metron maksajista. "Nyt se on kuitenkin myöhäistä, sillä kustannukset jakaantuvat Espoon, Helsingin ja valtion kesken." Espoo lähtee siitä, että valtio maksaa länsimetrosta vähintäänkin 30 prosenttia eli saman verran, millä valtio tuli vastaan, kun Helsinki laajensi metroverkkoaan. Ensimmäisen metropätkänsä Helsinki maksoi kokonaan itse.

Akaan-Penttilä harmittelee, että samanaikaisesti länsimetron kanssa olisi pitänyt päättää raideyhteydestä Helsinki-Vantaan lentokentälle. "Nopea raideyhteys pääkaupungin lentokentälle on välttämättömyys, olipa se siten metro tai junayhteys. Tukholmassa ja Oslossa asia on hoidettu jo ajat sitten."

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Helsingin rautatieasemalta voi hypätä metroon kyytiin ja hurauttaa sillä vaikkapa Keilalahteen Nokian pääkonttoriin viimeistään vuonna 2016.

Länsimetron rahoituksessa voidaan käyttää myös niin sanottua elinkaarimallia, jota on käytetty Lahden moottoritien rakentamisessa. Silloin yksityiset rakentajat perustaisivat metroa varten erillisen osakeyhtiön ja rakentaisivat metron alusta loppuun yksityisellä rahalla. Espoo, Helsinki ja valtio maksaisivat rakentajayhtiölle metron hinnan vähittäin takaisin, esimerkiksi 20 vuodessa.

Ilmoita asiavirheestä