"Onkohan täällä koskaan ylistetty Jeesusta?" mietittiin rokkiklubina tunnetun Teatrian lavalla lauantaina Oulussa. Mustanpuhuvaan saliin oli kokoontunut noin 700 ihmistä seuraamaan karismaattisen herätysliikkeen, Nokia Mission suurta missiotapahtumaa. Teatrian oluthanat pysyivät kiinni, kun kansa keskittyi puheisiin ja musiikkiin.
Alkuillasta kuultiin muun muassa Nokia Mission nuorten tarinoita uskoon tulemisesta ja tietenkin ylistyksiä. "Kiitos Herra, että pidät meistä ihan sairaan hyvää huolta", nuori nainen sanoo lavalla mikkiin.
Salista kuuluu aamen- ja halleluja-huutoja, kädet nousevat ylös, yksi lankeaa käytävälle polvilleen ja toinen alkaa puhua tunnistamatonta kieltä.
Hurmoshenki nousee entisestään, kun bändi alkaa soittaa ylistyslauluja. Laulujen sanat nähdään karaoketyylisesti suurella screenillä, mutta moni näyttää osaavan ne ulkoakin. "Nyt saapuu hän kirkkaudessa...", lavalla ja yleisössä lauletaan. Joku heiluttaa tanssiessaan lippua, toiset pyörivät värikkäiden huivien kanssa. Yksi hyppii ja heiluttaa käsiään, toinen tarkkailee tilannetta rauhallisemmin takarivissä.
Lavalla kerrotaan, kuinka Kokkolassa vastaavassa tapahtumassa lähes rampa 80-vuotias posteljooni sai jalkoihinsa voimat takaisin ja juoksi loppuillan ympäri seurakuntasalia. Lavalla puhujat heiluttavat käsiään, huutavat, kävelevät edestakaisin ja hiljentyvät välillä rukoilemaan. Yleisössä on lapsiperheitä sekä aika paljon nuoria kuulijoita.
Luterilainen meininki liian jäykkää
Oululainen Mika Sipola tuli Teatrialle veljensä Timo Sipolan kanssa seuraamaan missioiltaa. Metodistikirkon jäsen kertoo olleensa seurakuntatyössä mukana monella tavalla. "Olen uskossa, ja nyt tulin vahvistamaan tätä uskoa. Olen tykännyt tästä tapahtumasta, vaikka ylistystä saisi olla vieläkin enemmän. Luulen, että Oulussa on tarvetta tällaiselle, sillä perinteinen luterilainen meininki on välillä vähän jäykkää", Mika Sipola arvioi.
Verrattuna niin kutsuttuun perinteiseen luterilaiseen rauhalliseen meininkiin karismaattisissa suuntauksissa korostuvat erilaiset armolahjat, kuten sairaiden parantaminen, kielillä puhuminen tai profetointi.
Oululainen Miika Tynkkynen kertoo olleensa aiemmin Nokia Mission tapahtumassa Kokkolassa. "Siellä sairaat tulivat terveeksi ja oli myös profetioita, jotka kävivät toteen", nuorimies kertoo. Kavereidensa kanssa Teatrialle lähtenyt Tynkkynen on tyytyväinen siihen, että missiotapahtumassa istuessaan ei tarvitse varsinaisesti ajatella istuvansa kirkossa.
"Täällä voi istua tai seistä, ihan miten vaan. Ihan tavallisia luterilaisia tässä ollaan", Tynkkynen sanoo.
Oululaisten näkymättömät viholliset
Teatrian takahuoneessa Nokia Mission toiminnanjohtaja Markku Koivisto kertoo viettäneensä lauantaipäivän kuljeskelemalla Oulussa ja tarkkailemalla oululaisia. "Oululaisissa näkyy tietty avoimuus, mutta samalla jotain puuttuu. Se voi olla arkuutta tai pelkoa suhteessa elämään", Koivisto analysoi.
Lauantai-iltana Koivisto joukkoineen demonstroi Teatrialla sodan aikaisia tapahtumia näyttelemällä Oulun pommituksissa vuonna 1940 kuolleen vapaaehtoisen tanskalaisen sotilaan Mathias Madsenin viimeisiä hetkiä. "Pommikoneet tulevat joka puolelta ja ne pommittavat Oulua! Sirpale osuu Mathiakseen ja hän kuolee!" Koivisto huutaa mikkiin. "Kysymykseni on, kuka puolustaa oululaisia tänään, ketkä ovat oululaisten vihollisia?"
Koivisto lukee Ilmestyskirjan seitsemättä lukua ja bändi alkaa soittaa Finlandia-hymniä. Hurmoshenki leijuu Teatrialla iltakymmeneen asti.
