Maailman suurin matkapuhelinten valmistaja, Suomessa vielä kotipaikkaansa pitävä Nokia teki sen taas: yhtiö valmisti kännyköitä kaikkien aikojen ennätysmäärän, 180 miljoonaa kappaletta ja kannattavammin kuin kilpailijansa.
Nokian kännykkäbisnes teki viime vuodelta noin 5,5 miljardin euron liikevoiton. Se on huikea saavutus vajaan 30 miljardin euron liikevaihdolla. Voiton suuruutta voi havainnollistaa siten, että jos se jaettaisiin jokaisen suomalaisen kesken vauvasta vaariin, niin jokainen saisi melkein 1 100 euroa.
Nokian kassassa on riihikuivaa rahaa poikkeuksellisen paljon. Yhtiön likvidit varat olivat vuoden 2003 lopussa ennätykselliset 11,3 miljardia euroa. Summalla voisi ostaa Helsingin pörssistä markkina-arvojen perusteella vaikkapa Koneen, Metson sekä Outokummun, joihin kuluisi kuluisi vain kuusi miljardia euroa. Kassaan jäisi vielä toinen mokoma pahojen päivien varalle.
Vaikka Nokia teki erinomaisen tuloksen ja sen kassa on ylilikvidi, yhtiö on hyvin pihi omistajiaan kohtaan. Nokian hallitus esittää vain kahden sentin korotusta osinkoon eli 0,30 euroa osakkeelta. Nokia olisi voinut muistaa uskollisia omistajiaan vaikkapa kaksinkertaistamalla osinkonsa viime vuoden 0,28 eurosta.
Osingon kasvattamisella olisi muistettu erityisesti suomalaisia osakkeenomistajia, jotka vielä tämän vuoden hyötyvät yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä eli saavat osinkotulot puhtaana käteen. Ensi vuonna Suomessakin palataan osakkeiden kahdenkertaiseen verotukseen, jossa verottaja leikkaa osansa myös osingonsaajan tulosta.
Nokian ei kuitenkaan tarvitse suosia suomalaisomistajiaan, sillä lähes 90 prosenttia osakkeista on ulkomaisessa omistuksessa, suurin osa Yhdysvalloissa. Kevään korvalla Nokia jakaa noin 1,4 miljardin euron osinkopotin, josta vain 140 miljoonaa jää Suomeen.
No maksoihan Nokia viime vuonna tuloverojakin 1,7 miljardia euroa. Yksistään Nokian Suomen työntekijät maksoivat veroina melkein tuon saman miljardimäärän eli yhteiskuntakin on saanut osansa.
Kun Nokia kitsailee osingonmaksajana, ostaa se toisaalta jättisummilla omia osakkeitaan. Vuonna 2003 Nokia käytti ennätykselliset 1,4 miljardia euroa omien osakkeiden takaisinostoon.
Tänä vuonna Nokian hallitus hakee yhtiökokoukselta valtuutusta enintään 230 miljoonan oman osakkeen ostamiseen. Nykykurssilla hankintaan kokonaisuudessaan menisi 3,8 miljardia euroa.
Kun omien osakkeiden osto vähentää liikkeellä olevien osakkeiden määrää, pitäisi jäljelle jäävien osakkeiden arvon vastaavasti nousta. Selvimmin se näkyy osakekohtaisen tuloksen kasvuna, minkä pitäisi heijastua pörssikurssin nousuna.
Pitkäaikaisiksi omistajiksi sitoutuneet pääsevät hyötymään osakkeen arvonnoususta. Nokian optio-ohjelman piiriin päässeet hyötyvät myös siitä, että osakkeen arvo nousee tarpeeksi korkealle, jotta he pääsevät hyödyntämään optionsa.
Nokia tosin siirtää kannustamisen painopistettään julkisuudessa huonon maineen saaneista optio-ohjelmista kannustinosakkeiden suuntaan. Nokia korostaa tuloshakuisuutta pitkän aikavälin kannustimena ja haluaa sitouttaa uudella kannustinjärjestelmällään keskeisiä työntekijöitään aikaisempaa enemmän.
Pullottava kassa mahdollistaisi Nokian myös mittaviin yritysostoihin. Kännykkäpuolella Nokian ei liki 40 prosentin markkinaosuudella edes tarvitse harkita yritysostoja. Orgaaninen kasvu saa riittää ja Nokian suurin haaste on pitää kiinni korkeasta markkinaosuudestaan ja huippuosaajistaan.
Amerikkalainen Motorola ei uhkaa, mutta lähivuosien kovin kilpailija tullee idästä: korealainen Samsung nousee kappalemäärissä pian Motorolan ohi ja maailman kakkoseksi. Kannattavuudeltaan Samsung ja Nokia kuuluvat jo huippuluokkaan.
HEINO YLISIPOLA
Kirjoittaja on Kalevan taloustoimittaja