Maailman suurin matkapuhelinvalmistaja, Suomessa kotipaikkaansa pitävä Nokia, on törmännyt outoon tilanteeseen: sen kännykät eivät menekään kaupaksi entiseen malliin.
"Kilpailijat ovat ottaneet Nokiaa kiinni, eikä Nokia ole löytänyt uutta vaihdetta. Nokia ei ole tuotekehityksessään kilpailijoitaan jäljessä, vaan kilpailijat ovat kirineet Nokian etumatkan kiinni. Nokia on edelleenkin sekä kappale- että euromääräisesti maailman suurin, mutta pystyykö se säilyttämään asemansa?" pohtii Taideteollisen korkeakoulun muotoilun professori Turkka Keinonen.
Kilpailijoita ovat erityisesti eteläkorealainen Samsung ja amerikkalainen Motorola.
Tuore uutinen kertoo, että Venäjällä Samsung on kiivennyt kännykkämarkkinoiden ykköseksi ja Motorola kolmoseksi. Nokia tulee vasta kolmantena. Samsungin mallien keskihinta on kaiken lisäksi korkeampi kuin Nokian.
Nokian pääjohtaja Jorma Ollila totesi äskettäin ensimmäisen neljänneksen tuloslukuja kommentoidessaan, että hän ei ole tyytyväinen myyntiin, vaikka tuloksessa ei ollutkaan mitään valittamista. Maailmanlaajuinen markkinaosuus putosi useita prosenttiyksiköitä. Miksi Nokian kännykät eivät mene kaupaksi entiseen malliin, jos ne ovat hyviä eikä hintakaan ole paha?
Keskihintaisten ongelma
Turkka Keinonen tuntee hyvin Nokian, sillä hän työskenteli vuosina 1998-2001 Nokian tutkimuskeskuksessa. Hän tutki ja kehitti käyttöliittymiä eli kännyköitä ja niihin palveluita. Sitten korkeakoulu teki taiteen tohtorille tarjouksen ja tutkijasta tuli muotoilun ylin opettaja Suomessa.
Muotoilu vaikuttaa aina ostopäätökseen. Keinonen sanoo, että muotoilun merkitys tuotteen käytettävyydessä ja myynnissä on Nokialla ymmärretty alusta lähtien, mutta silti jotain on mennyt pieleen.
"Kännykkämyynnissäkin on omat trendinsä. Kännykkä on tänä päivänä kulutushyödyke vaate- ja viihdeteollisuuden tuotteiden tapaan. Nokialla on ollut nimenomaan keskihintaisten tuotteiden kanssa ongelmia. Monille kuluttajille näyttää riittävän tuttu ja luotettava perustuote."
Amerikanrauta ja Mini
Keinonen muistuttaa, että aikaisemmin halvat tuotteet olivat isoja ja kalliit tuotteet pieniä. Nyt pienuudella ei ole enää saavutettavissa lisäetua ja korkeampaa hintaa, koska kaikki tuotteet, kännykät, ovat pieniä.
Keinonen arvioi, että jo pari vuotta sitten markkinoille tulleen ja työkäyttöön optimoidun Nokian 6000-sarjan kännyköiden kehityskaari olisi päättynyt. Kaikki lastentaudit on kitketty ja kännykkä hoitaa luotettavasti perustehtävänsä eli puheen ja tekstiviestien lähettämisen. Kuluttaja ei ehkä koe tarvitsevansa uusia multimediakännyköitä.
Keinonen vertaa kännyköiden muotoilua autoihin. Amerikassa autot tehtiin 1950- ja vielä 1960-luvullakin isoiksi, kromia ja nahkaa säästämättä. Euroopan automarkkinoilla sinnitteli vanha tuttu pikku-Volkkari. Sitten tulivat Morris Mini ja Simca 1000. Kaikki olivat pieneen alaa mahdutettuja, kompakteja autoja, joissa oli kaikki ajamiseen tarvittava varustus. Ne olivat myös halpoja, jokamiehen tuotteita.
"Tuo näkökulma ei ole näkynyt Nokian uusien kännyköiden muotoilussa."
Keinonen muistuttaa, että Nokian päämuotoilija Frank Nuovo on koulutukseltaan automuotoilija, joka on aikoinaan työskennellyt muun muassa BMW:n muotoiluyksikössä.
Kuluttaja on hyvin merkkiuskollinen.
"Brändi, tuotemerkki, on lupaus tuotteen laadusta. Hinnalla ja tuotteen ominaisuusluettelolla on oma merkityksensä: mitä pitempi luettelo ominaisuuksia, sitä paremmin tuote menee kaupaksi. Toisaalta jossain tulee raja vastaan, sillä ihmiset vierastavat liian monimutkaisia ominaisuuksia", arvioi Keinonen.
Suosittu simpukankuori
Tällä hetkellä niin sanotut simpukankuorikännykät ovat erittäin suosittuja. Niitä malleja Nokialla on vähän. Tilanteeseen luvataan korjausta ensi syksyksi.
"En tiedä, miksi Nokia ei lähtenyt tekemään simpukankuorikännyköitä. Motorolalla taisi olla patentti näihin malleihin. Kännykkä on yhä myös massasta erottautumisen väline. Parikymmentä vuotta sitten se oli harvinaisuus, joka kertoi, että kantajalla menee hyvin. Sitten se vähitellen yleistyi koko kansan välineeksi. Erottautumisen halu on tullut uudestaan ja simpukkamallit ovat ehkä vastaus tähän haluun", arvioi Keinonen.
Hän vertaa Fiskarsin saksien ja Nokian kännyköiden muotokieltä.
"Fiskarsin tuotteissa peruslähtökohtana on pitkälle ajateltu ergonominen toiminnallisuus. Muotokieli lähtee siitä, että Fiskarsin sakset eivät vanhene. Nokia uudistaa muotokieltään jatkuvasti; kilpailijat näköjään vielä nopeammin. Kännykkä on nyt kuin hajuvesipullo: on itse tuote ja sen päälle tulevat pakkaus tai kuori. Tuotteen ydin ja pinta on selvästi erotettu toisistaan."
Keinonen kysyykin, voisiko nyt olla tilaa funktionaaliselle, käytännöllisen peruskännykän paluulle, jonka muotokieli olisi pysyvä ja turvallinen vuodesta toiseen?