Globalisaation vaikutuksista keskustellaan Oulussa tänään perjantaina Kalevan tietoiskussa Technopolis Oyj:n Smarthousessa.
Kiinan suurlähetystön kaupallinen neuvos on urakoinut valmiiksi Suomi-Kiina-suursanakirjan. Täytyy olla jotakin, mitä jättää jälkeensä, toteaa Li Guangyun ja luottaa yritysten tarvitsevan yhä useammin kiinan kieltä. Suomen ja Kiinan välinen kauppa on hänen aikanaan viisikymmenkertaistunut.
"Haluan jättää oman kokemukseni seuraajille", kaupallinen neuvos kertoo. "Tästä on tullut harrastus."
Sanakirja oli heti mielessä, kun Li Guangyun tuli Suomeen ensimmäisten kiinalaisten vaihto-oppilaiden joukossa syksyllä 1973. Hän joutui suomen opiskelijana tulkitsemaan kieltämme saksan kautta ja ryhtyi keräämään sanoja. Käsikirjoitukseen on kulunut vapaa-aikaa 90-luvulta lähtien. Nyt kustantaja laskee teoksen sisältävän 85 000 sanaa.
Ensimmäisiin käännettäviin kuului aikoinaan sana "Nokia". "Siitä olen ylpeä." Tulos ei olisi sama, jos pohjaksi olisi otettu englanti, hän huomauttaa.
Huonekalut mielessä
Muutos on ollut valtaisaa niiden 20 vuoden aikana, jotka Li on kaikkineen toiminut suurlähetystössä. Kun 70-luvulla maidemme välinen kauppa oli sata miljoonaa dollaria, 90-luvulla päästiin miljardiin. "Viime vuonna kaupan arvo oli 5,5 miljardia." Suomi on näin ohittanut Ruotsin Kiinan kauppakumppanina.
Kiinalaisten yritysten kiinnostus Suomea kohtaan on heräämässä. Kiinalainen valmistaja esimerkiksi harkitsee tehtaan perustamista, jossa tuotettaisiin klassisia kiinalaisia huonekaluja. Kustannustaso tosin pidättelee intoa, kaupallinen neuvos tietää.
"Maapallo on kutistunut Finnairin ansiosta", Li Guangyun painottaa ja luettelee ulkoa kaikki viikossa lentävät 18 vuoroa. "Kiinalaisia turisteja tulee joka päivä." Mieluiten kiinalaismatkailijat kuvauttavat itsensä Nokian päärakennuksessa.
Ennen ei Kiinaan tehty suoria yritysinvestointeja. Nyt ovat Nokian, UPM:n, Metson, Koneen tai Elcoteqin jälkeen liikekannalla pk-yritykset, jotka edustavat elektroniikkaa tai terveysalaa.
Ympäristönsuojelusta on tulossa yhä tärkeämpää. Näin etenkin paperi- ja metalliteollisuudessa sekä jätteidenkäsittelyssä, Li vakuuttaa. "Suomessa nämä asiat on hoidettu hyvin."
Ennen Kiinasta tuotiin etenkin tekstiilejä. Nyt Suomeen tuodaan yhä enemmän pieniä kodinkoneita, kuten mikrouuneja, kahvinkeittimiä ja silitysrautoja. Omat merkit tosin vielä puuttuvat, maahantuottajat antavat tavaroille nimen.
3 000 osaajaa
Teoksella tuskin on kysyntää Kiinassa, mutta Suomessa jo noin 3 000 ihmistä puhuu kiinaa. Puolet heistä on kiinalaisia opiskelijoita. Yliopiston suorittanut hallitsee 6 000-8 000 merkkiä, lukiosta selviytyy vähemmällä.
Mielenkiinto on ollut taloutta lähellä olevissa sanoissa. Ongelmallisimpia käännettäviä taas ovat olleet tekniset termit tai 'teollisoikeus', mutta myös arkipäivän vitsit tai 'aasinsilta'. "Se tarkoittaa, että puheenaihe kääntyy toiseksi, mutta en ole sataprosenttisen varma lopputuloksesta", tulkki naurahtaa erittäin selkeällä suomen kielellä. "Minä puhun aina virallista kieltä ja diplomaattisesti."
Luonnonilmiöistä lähtevä ajattelutapa on usein samanlainen. Helppoa oli kääntää "kasvaa kuin sienet sateella", sillä kiinassa voidaan kasvaa "yhtä nopeasti kuin bambu sateessa".
Onpa outoja sattumiakin tullut vastaan. Talo on 'talo' myös kiinaksi. Ääntäminen ja merkitys ovat täysin identtiset kiinassa ja suomessa myös sanoilla vauva, mutsi ja faija.