Oulun kaupungin päätös kaataa Nokelasta pihlajat ja korvata ne pylväspihlajilla on herättänyt keskustelua Kalevan lukijoiden keskuudessa. Kaleva kertoi eilen, että Nokelasta Varikkotien ja Krankantien varrelta kaadetaan yhteensä noin 150 pihlajaa.
Kaleva kertoi vuonna 2015, että puiden kaato on aihe, joka herättää tunteita. Aiemmin keskustelua on herättänyt esimerkiksi Oulun kauppahallin vierestä kaadetun berliininpoppelin kohtalo. Suurikokoinen puu kaadettiin vuonna 2015, sillä se oli sisältä laho.
Lukijakommenteissa käytiin keskustelua puuston uudistamisen puolesta ja vastaan. Osa kommentoijista oli kaupungin tiedotteen kanssa samaa mieltä, että alueen puut ovat olleet huonokuntoisia.
"Pihlajat ovat jo lahoja ja osa kaatumisvaarassa. Uudet puut ovat tervetulleita vanhojen tilalle. Linnut saavat ruokansa muualta. Kun pihlajia on paljon kukassa, ne ovat kauniita mutta ahdistavat hengitystä ja haisevat ihan pissalle. Kaatakaa vaan puut pois ja saunapuiksi asukkaille jos laiskuus antaa myöten ja joku haluaisi niitä pilkkoa.", kommentoi nimimerkki Uudistusta.
Osan mielestä puiden kaato on hyväksi alueen turvallisuudelle. Kaupunkia kiitellään alueiden hoidosta.
"Puilla on tietty aika minkä ne oikeasti elävät ennen kaatumista, sitten kaupungissa on vaarallista. Lehtipuut lahoavat nopeasti sisältä alkaen ja lopulta kaatunut itsestään helposti. On hyvä, että kaupunki tekee hyvää työtä, huolehtii omista alueistaan kiitettävästi, vahinkoja ei ole sattunut itsestään kaatuvien lahojen puiden takia. Yksityset eivät osaa eivätkä ymmärrä, sydän lahot puut saa olla, naapurit saa pelätä milloin puut kaatuu. Tänä kesänä oli tulla iso vahinko kun naapurin puu kaatui tontille, päältä näytti elävältä mutta sisältä täysin laho, olisi voinut tulla todella kallis lasku jos eri suuntaan olisi lähtenyt. Ammattilaiset osaavat asiansa ja luotto on kova heihin, turhaan itketään lahjojen puiden perään.", kirjoittaa nimimerkki Kiitos Oulun metsäosastolle!
Toisaalta osa kommentoijista ihmettelee, onko 150 puuta tullut yhtäaikaa tiensä päähän. Myös puiden kaadon vaikutus kulttuurimaisemaan herättää närästystä.
"Huonokuntoisten kaataminen on perusteltua, mutta ei 150 pihlajaa ole varmaankaan tullut samaan aikaan tiensä päähän. Tienvarren ylileveä viheralue nimenomaan suunniteltu perinnepuillemme, suomalaiselle pihlajalle, ei kapeille muunnoksille, pylväspihlajille. Yhteisölliselle oman alueen suunnittelulle näyttä olevan iso tarve. Ei näin isoa muutosta kulttuurimaisemaan saa tehdä ilman asukkaiden kuulemista. Ei riitä, että tiedotteessa todetaan usean ottaneen yhteyttä ja halunneen pihlajien kaatamista. Kuinka monta on usea? Entä yhteyttä ottamattomat? Puolesta vai vastaan? Onko kaupungin päätös yhden ihmisen takana vai miten asioista päätetään?", pohtii nimimerkki Saara.
Kommenteissa ihmeteltiin myös, olivatko puut tosiaan ehtinet niin vanhoiksi, että ne ovat jo huonokuntoisia. Osan mielestä pihlajat olivat nyt komeimmillaan, eikä lajivalintakaan herättänyt innostusta.
"Jännä tämä nykyinen trendi, kun puu on komeimmillaan, niin se pitää kaataa. Tilalle sitten jotain kituskasvuisia vieraslajeja", ihmettelee nimimerkki Rumannäköist.