Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty ICAN-kampanjalle, joka taistelee ydinaseiden kieltämiseksi maailmanlaajuisesti. Nobel-komitean mukaan ICAN on ollut johtava toimija ydinaseiden vastaisessa taistelussa ja tuonut esille näiden aseiden käytön katastrofaaliset mahdolliset seuraukset.
Komitea huomautti, että ydinaseiden käytön uhka on nyt suurempi kuin se on ollut pitkään aikaan. Se nosti erikseen esille Pohjois-Korean, joka on tehnyt viime vuosina useita ydin- ja ohjuskokeita ja on uhkaillut naapureitaan ydiniskulla.
ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) pyrkii luomaan kansanliikkeen ja poliittista painetta kansainvälisen ydinkieltosopimuksen neuvottelemiseksi. Genevestä Sveitsistä johdettuun verkostoon kuuluu 468 järjestöä noin sadassa maassa. Joukossa on humanitaarisia järjestöjä, ympäristö-, ihmisoikeus- ja kehitysjärjestöjä sekä rauhanjärjestöjä.
Helsingillä oli osansa järjestön synnyssä. Ydinaseita vastustavien fyysikoiden järjestö IPPNW päätti kokouksessaan vuonna 2006 Helsingissä ottaa ICANin ajamisen asialistalleen. IPPNW on saanut itsekin Nobelin rauhanpalkinnon.
ICAN on pyrkinyt saamaan ydinaseille samanlaisen kansainvälisen kiellon kuin biologisille ja kemiallisille aseille tai maamiinoille ja rypälepommeille.
Ydinasevallat neuvotteluihin mukaan
Tärkeä merkkipaalu ICANin ponnistuksissa oli, kun YK:ssa hyväksyttiin heinäkuussa ydinkieltosopimus. Sen takana oli 122 maata. Joukosta puuttuivat kaikki ydinasevaltiot: Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Kiina, Ranska, Intia, Pakista, Pohjois-Korea ja Israel.
Suomi ja Ruotsi ovat samaten sopimuksen ulkopuolella. Suomi teki päätöksensä olla allekirjoittamatta sopimusta "turvallisuuspoliittisen harkinnan pohjalta". Suomi ei myöskään osallistunut neuvotteluihin, joissa sopimuksen sisältöä värkättiin.
Ulkoministeriö katsoi tuolloin, että sopimus, jossa ydinasevaltiot eivät ole mukana, ei konkreettisesti vähentäisi ydinaseista aiheutuvaa uhkaa.
Nobel-komitea vaati palkintoa myöntäessään, että nyt on aika saada ydinasevaltiot mukaan neuvotteluihin.
– Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto on myös kutsu näille valtioille, jotta ne aloittaisivat vakavat neuvottelut, joiden päämääränä olisi asteittainen, tasapuolinen ja tarkkaan valvottu maailman lähes 15 000 ydinaseen tuhoaminen, komitea lausui.
Suomessa vasemmistoliiton presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Merja Kyllönen haastoi tiistaina muut presidenttiehdokkaat tukemaan kansainvälistä ydinasekieltosopimusta.
ICAN aikoo jatkaa työtään, jonka tavoitteena on ydinaseeton maailma.
– Työmme ei ole tehty... se on tehty vasta kun ydinaseet ovat poissa, sanoi ICAN-johtaja Beatrice Fihn uutistoimisto AFP:lle aiemmin tällä viikolla.
"Osasimme odottaa"
Osasimme odottaa, että Nobelin rauhanpalkinto saattaa tulla, kertoi ydinasekieltokampanjan ICANin Suomen verkoston ICAN Finlandin koordinaattori Kati Juva STT:lle perjantaina palkinnon myöntämisen jälkeen.
Hänen mukaansa rauhanpalkinto ei ollut suuri yllätys sen jälkeen, kun YK sai kesällä hyväksyttyä ydinaseet kieltävän sopimuksen. ICAN oli Juvan mukaan ratkaisevasti mukana lobbaamassa sopimuksen puolesta.
– Tosin on samalla todettava ydinasesopimuksen ongelmat. Ydinasevaltiot ja esimerkiksi Suomi eivät ole allekirjoittaneet sitä, Juva muistuttaa.
Nobelin rauhanpalkinto tuo Juvan mukaan tarvittavaa julkisuutta kampanjan tavoitteille. Palkintoon liittyvä rahasumma, liki miljoona euroa, tulee sekin hänen mukaansa tarpeeseen.
– Kansalaisjärjestö ei ole kovin hyvin rahoitettu. Tämä auttaa meitä käymään kampanjaa vastaisuudessakin.