Maailman katseet kohdistuvat kahden viikon kuluttua jälleen Osloon, kun Nobel-komitea julkistaa rauhanpalkinnon saajan.
Jos vedonlyöjien kertoimia on uskominen, palkinto annetaan meren yli tulleiden pakolaisten auttamisesta Kreikassa. Vahvoilla ovat myös Kolumbian sisällissodan päättäneen rahansopimuksen osapuolet sekä vähäosaisien puolesta puhunut paavi Franciscus.
Viisihenkisellä Nobel-komitealla on riittänyt valinnanvaraa, sillä ehdokkaita on nimetty peräti 376. Parin vuoden takainen ennätys rikkoutui liki sadalla ehdokkuudella.
Nobel-komitea osaa yllättää. Se ei esimerkiksi valinnut viime vuonna selvänä ennakkosuosikkina ollutta Saksan liittokansleria Angela Merkeliä. Ehkä nyt on hänen vuoronsa, sillä Merkel on edelleen ennakkosuosikkien joukossa.
Kolumbian presidentin Juan Manuel Santosin ja Farc-sissiliikkeen johtajan Timoleon Jimenezin palkitseminen olisi puolestaan perinteinen tunnustus rauhansopimukselle. Samalla Nobel-komitea tulisi nostaneeksi esiin Norjan aktiivisen roolin sopimuksen välittäjänä.
Poliittisesti paljon tulenarempi olisi tietovuotaja Edward Snowdenin valinta. Ja kyllä: joku on ehdottanut myös Donald Trumpia.