Helsinki Maailman kirjallisuuspiirien ilma on jälleen sakeana arvauksista ja arveluista siihen hetkeen saakka, kun kirjallisuuden Nobelin palkinnon saaja kerrotaan Tukholmassa torstaina tasan kello kaksi iltapäivällä.
Nimilistoilla ovat taas pyörineet samat nimet kuin jo vuosia.
Silloin tällöin Ruotsin akatemia yllättää rajusti. Arvasiko kukaan ennakkoon viime vuoden voittajan, englantilaisen näytelmäkirjailija Harold Pinterin, puhumattakaan toissa vuoden palkitusta, itävaltalaisesta Elfriede Jelinekista?
Yllättävistä valinnoista huolimatta myös useat sellaiset kirjailijat, joita on veikkailtu voittajaksi jo vuosia, ovat palkinnon myös saaneet. Kymmenen viime vuoden aikana heitä ovat olleet J.M. Coetzee, V.S. Naipaul, Günter Grass, José Saramago ja Wislawa Szymborska.
Tällä kertaa akatemia voisi mieluusti yllättää antamalla Nobelin ruotsalaiselle kirjailijalle. Viime kerrasta on jo yli kolmekymmentä vuotta - kun palkinnon vuonna 1974 saivat jaetusti Eyvind Johnson ja Harry Martinson - ja nobeltason tekijöitä maasta totisesti löytyy. Heitä ovat ainakin prosaistit Torgny Lindgren ja Per Olov Enquist sekä runoilija Tomas Tranströmer.
Yllättäväksi ruotsalaisen kirjailijan palkitsemisen tekisi se, että tätä nykyä ruotsalaiset kulttuuripiirit kyllä syleilevät koko muuta maailmaa, mutta ruoskivat ja vähättelevät omaa maataan.
Itään vai etelään?
Pohjoiseen vai länteen?
Mutta jos ei ruotsalaiselle, niin sitten amerikkalaiselle Philip Rothille. Vuonna 1933 syntynyt kirjailija on vielä täydessä taiteellisessa terässä, mutta jos palkintoa ei hänelle lähivuosina myönnetä, saattaa hän äkkiarvaamatta joutua niiden suurten luetteloon, joiden "olisi kyllä ehdottomasti pitänyt saada se".
Muista pohjoisamerikkalaisista kirjailijoista erilaisilla listoilla ovat tänäkin vuonna olleet erityisen näyttävästi kanadalaiset Alice Munro ja Margaret Atwood. Etelä-Amerikan suurista nimistä palkinnon voisi vallan hyvin saada perulainen Mario Vargas Llosa.
Eurooppalaisia kelpo ehdokkaita on ruotsalaisten lisäksi kasapäin, muiden muassa belgialainen Hugo Claus, unkarilainen Péter Nadas, virolainen Jaan Kross, englantilainen Doris Lessing tai vaikkapa Inger Christensen ja Vizma Belsevica, naislyyrikot Tanskasta ja Latviasta. Eikä pidä unohtaa italialaisen kirjallisuuden kirkasta helmeä Antonio Tabucchia.
Euroopan ja Amerikan ulkopuolelta kestoveikkauksia ovat israelilainen Amos Oz, nigerialainen Ben Okri sekä syyrialainen runoilija Adonis. Mukana arvailuissa on hyvästä syystä myös japanilainen Haruki Murakami.