Lämmin syksy on saanut luontoa tarkkailevat hieraisemaan silmiään. Syreenin lehdet ovat puhjenneet toistamiseen, asteri kukkii entistä uhkeampana ja jopa puolukan on nähty äityneen todelliseen kukkaloistoon.
Taimistonviljelijät ry:n toiminnanjohtaja Jyri Uimonen ei pidä syyssilmujen puhkeamista tavattomana.
"Syreeni on hyvin herkkä turvottamaan silmuja keskellä talveakin. Sen talvilepo ei ole kovin syvä, joten se reagoi lämpöön hyvin nopeasti."
Usein vuodenajassa erehtyvät pihlajat sekä vadelma- ja ruusupensaat, jotka yrittävät puskea uusia lehtisilmuja ja jopa kukkanuppuja.
"Monen puutarhakasvin alkuperäinen kotimaa on paljon etelämpänä, joten ne ovat tottuneet pidempään kasvukauteen. Pensaat kuvittelevat olevansa omalla kasvualueellaan ja reagoivat sen vuoksi lämpöön", kasvitieteen professori Satu Huttunen Oulun yliopiston biologian laitokselta kertoo.
Huttusen mukaan lehtien ja varsinkin kukkien puhkeaminen on harvinaista Oulun korkeuksilla. Sen sijaan Helsingin seudulla se on huomattavasti yleisempää.
Kasvit ovat ehtineet totutella leutoihin syksyihin useiden vuosien ajan. Ilmatieteenlaitoksen mukaan lämpötila on tänä syksynä pysytellyt hyvin lähellä viime vuosien keskiarvoa. Silmuja lienevätkin vauhdittaneet muutamat lämpimät jaksot syyskuun 25. päivän tienoilla ja lokakuun alussa.
"Nyt on ollut hyvin tasapaksu vuosi. Kesän hyvät sateet ja syksyn mukavat kylmät varmistavat, että kasvit käyvät talvilepoon varsin normaalisti", Uimonen sanoo.
Kasvin syysherääminen edellyttää sitä, että kasvi on jo kertaalleen tuleentunut ja vaipunut talvilepoon.
Lämmin jakso saa kasvit luulemaan, että kevät on saapunut.
Omassa pihassa silmuilevan syreenin vuoksi ei tarvitse olla huolissaan. Vaikka pakkanen pääsisikin yllättämään silmut, se ei ole kasville kuolemaksi.
"Auenneet silmut paleltuvat ja tuhoutuvat talvella. Lehtisilmuja on kuitenkin niin paljon, että jälkisilmuja riittää keväällekin", Huttunen sanoo.
Kukkasilmuja kasvi ei ehdi uusia, joten syksyllä kukkiva kasvi ei todennäköisesti väritä kukkapenkkiä seuraavana kesänä.
Päivän lyheneminen
vie lepotilaan
Pohjoisen oloihin tottuneille kasveille lämmin syksy ei tuota ongelmia.
Puilla on hyvin tiukka talvilepomekanismi ja ruohovartiset kasvit talvehtivat juuren tai lehtiruusukkeen avulla.
Silloin maan lämpötila rajoittaa verson syntymistä eikä se reagoi ilman lämpötilaan niin herkästi.
Puutarhakasveilla oman kortensa kekoon kantaa lannoitus. "Toiset lannoittavat liikaa, minkä vuoksi kasvi saa liikaa typpeä ja innostuu kasvamaan huimasti", puutarhuri Esko Niskanen Limingan viherkeskuksesta kertoo.
Puolukan syksyinen kukinta on harvinaista, mutta Huttunen epäilee syyn olevan sama kuin muillakin kasveilla.
"Ikivihreät kasvit tekevät aikaisin silmut seuraavaa kesää varten. Kun on pitkään lämmintä, kasvi ajattelee, että on aika tehdä uusia kukkia. Kyseessä voi olla myös kasvuhäiriö, jossa ensimmäiset kukat ovat viivästyneet ja puhjenneet kukkaan vasta nyt", Huttunen arvioi.
Lämpötilaa enemmän luonnonkasvien talvilepoon vaikuttaa valon määrä.
"Syksyllä luonnonpuut kellastuvat elo-syyskuussa, vaikka ei pakkasta olisikaan. Yleensä talviasteelle siirrytään silloin, kun päivän pituus on alle puoli vuorokautta", Niskanen sanoo.