No onkos tullut kesä ja yt­tös­ten ininä

Nyt se alkaa! Kesä ja hyttysten inha ininä. Oulun oma hyttysdosentti Juhani Itämies on ajan tasalla: hän on kirjoittanut Pistämättömän hyttyskirjan. Itämies on oikea ötökkäihminen paljastamaan harmaahameisten, jyrkkäpolvisten ja vääräsääristen verenimijöidemme karmaisevan olemuksen.

Nyt se alkaa! Kesä ja hyttysten inha ininä. Oulun oma hyttysdosentti Juhani Itämies on ajan tasalla: hän on kirjoittanut Pistämättömän hyttyskirjan. Itämies on oikea ötökkäihminen paljastamaan harmaahameisten, jyrkkäpolvisten ja vääräsääristen verenimijöidemme karmaisevan olemuksen.

Itämies kirjoittaa hyttysistä asiantuntevasti ja eläytyvästi. Itämiehen mukaan iso imukärsä on hyttysten brändi.

Hyttystutkija kuvailee, kuinka piinaava verenimijä istuu jossain hämärässä loukossa odottamassa lämpöä huokuvaa veriateriaa. Visio on kuin kauhuleffasta. Onneksi hyttysten koko mitataan vain millimetreissä.

Hyttysistäkin tulee väkisin mies-nais-kysymys, sillä vain naarailla on ihonlävistykseen kykenevät suuosat.

Koiraat eivät ole verenimijöitä. Ne ovat herttaisen viattomia, suorastaan pehmoja, sillä ne käyttävät ravinnokseen pelkästään kastepisaroita ja kukkien nesteitä.

Kirjan kuvittaneen Harri Pakarisen piirroksessa kaksi koirasta skoolaa kukan terälehden päällä. Pojat päättävät nauttia reilusti mettä, että jaksavat illalla jahdata tyttöjä.

Jotenkin hyttysten elämä muistuttaa pohjoisia juhannusjuhlia. Hyttysetkin kokoontuvat maastoon soidinmenoihin parveilemaan.

Mutta entäs bileiden musakki, intensiivinen ininä?

Ininä syntyy nopeasta siipien lyönnistä. Se on signaali vastakkaiselle sukupuolelle. Koirashyttysten löytävät naaraat lentoäänen avulla ja tunnistavat oikean lajin ininän korkeuden perusteella. Lisäksi tarvitaan naaraan hajuviestejä: mitä vahvempi tuoksu, sitä kiihottavampi kumppani!

Hyttysten tunnistaminen ja niiden määrän tieteellinen ennustaminen on vaikeaa.

Itämies yllättää kertomalla, että kaikkien parinkymmenen kesähyttyslajin takaruumis on poikkiraidallinen ja että niillä on nilkkarengas. Kesäilloissa tsillailee tiheänään marimekkomuotitietoista porukkaa.

Mikroskoopilla paljastuu vielä uutta. Hyttyset ovat karvaisia ja niillä on ihmesilmät. Ne muodostuvat lukuisista pikkusilmistä eli ommatideista, jotka toimivat silmänä silmässä.

Hyttyskesien julkisesta ennustamisesta Oulun yliopiston väki on luopunut. Muuttujia on liian monta eivätkä paikalliset ennusteet sovellu valtakunnallisiksi.

Itämies tekee nyt kirjan muodossa ansiokasta työtä hyttystieteen popularisoijana.

Arktisella tundralla alaston ihminen voi Itämiehen mukaan saada lähes 10 000 hyttysen pistoa minuutissa. "Jos kaikki hyttyset pääsisivät imemään rauhassa, ihminen menettäisi puolet verestään eli noin kolme litraa kahdessa tunnissa."

Esimerkissä on virhe. Ojalan matematiikan mukaan tuossa ajassa iso mieskin olisi imetty kuiviin. Ihmisen painosta on verta 6-8 prosenttia. Täysikasvuisen miehen suonissa virtaa verta viisi litraa tai enemmänkin. Kahdessa tunnissa 10 000 hyttystä imaisee verta yhteensä kuusi litraa.

Ilmoita asiavirheestä