Taskuvarkaus ei ole rikoksista vakavampia, mutta sitäkin ärsyttävämpi. Kysykää keneltä tahansa, joka sen kohteeksi on joutunut. Koska allekirjoittanutkin suorastaan aivan hiljattain rikastui tällä kokemuksella, lienee ymmärrettävää, miksi sinänsä vaatimaton uutinen lompakoita varastaneiden bulgarialaisneitosten kiinni jäämisestä Helsingissä synnytti mukavan väristyksen ellei peräti vahingonilon tunteen.
Ja lisäksi vielä jonkinlaista ylpeyttä, että näin meillä. Taskuvarkaatkin saadaan satimeen, eikä tilannetta tyydytä vain päivittelemään. Niistä tehdään jopa uutisia.
Itse pääsin omaisuudestani eroon Prahassa korkeintaan seitsemän ikäisen pikkutytön ja hänen vanhempiensa suosiollisella avustuksella. Tapahtuma ei aiheuttanut viranomaisissa edes päivittelyä. Missään vaiheessa en itsekään tosissani uskonut, että poliisi ryhtyisi asian vuoksi toimiin, mutta yllättävää oli, ettei rikosilmoituksen tekokaan oikein tahtonut luonnistua.
Metroaseman miliisiä asia ei kiinnostanut tuon taivaallista. Vasta seuraavana päivänä löytyi poliisiasema, jossa ystävällisesti suostuttiin kirjaamaan ylös, mitä oli tapahtunut. Silloinkaan ei missään vaiheessa kysytty, oliko ryöstön tekijöistä mahdollisesti jotain havaintoja. Paikka ja aika sentään merkittiin ylös.
Tottakai on helpompi metsästää voroja hieman yli puolen miljoonan asukkaan Helsingissä kuin reilun miljoonan asukkaan Prahassa. Ja tottakai "bulgarialaiskaunottaret" erottuvat meikäläisestä katukuvasta paremmin kuin sievä, tummakiharainen pikkutyttö vanhempineen prahalaisesta katukuvasta.
Enkä muuten tässä yhteydessä halua ruveta vertailemaan, minkälaiset mahtavat olla erot kaupunkien välillä esimerkiksi väkivaltarikoksissa. Taitaisi vaaka kallistua aivan toiseen suuntaan.
Jollakin lailla on pakko ihailla taskuvarkaiden kekseliäisyyttä ja taitavuutta. Vaikka tavallisin tekniikka lienee yksinkertainen laukun riuhtaisu, on hämmästyttäviä, sorminäppäryyttä edellyttäviä variaatioita lukemattomia. Taitavat ammattilaiset vievät uhrinsa lompakon silmänräpäyksessä - eikä kukaan huomaa mitään. Yleisimmin isketään ruuhkissa, raitiovaunuissa, metroissa, pysäkeillä tai ravintoloissa.
Helsingissä tehtiin taannoin useita taskuvarkauksia täsmälleen samalla kaavalla. Uhri kävi rahanvaihtoliikkeessä tai pankissa, ja hetkeä myöhemmin hänen takilleen töhrittiin ketsuppia. Ystävällinen töhrijä auttoi tämän jälkeen vaatteen puhdistuksessa. Varkauden uhriksi joutuneet huomasivat jälkeenpäin, että myös takin taskut olivat tulleet putsatuiksi.
Taskuvarkauksien takana on yhä yleisemmin ammattimaista toimintaa. Hiljattain kiinni jääneiden bulgarialaisneitosten epäillään syyllistyneen kesän aikana kymmenien lompakoiden anastukseen. Naiset olivat ahertaneet myös muualla kuin Helsingissä. Saaliinsa he olivat järjestelmällisesti lähettäneet eteenpäin rahansiirtofirman konttoriin Saksaan, joskin hommia todennäköisesti johdetaan joko Bulgariasta tai Romaniasta.
Oulu on suurkaupunki vielä vähemmän kuin Helsinki, mutta kyllä täälläkin kannattaa omaisuudestaan huolta pitää. Ei ole tavatonta, että taskuvarkaat iskevät Oulussakin, joskin asialla ovat toistaiseksi poliisin mukaan olleet useimmiten satunnaiset yksityisyrittelijät. He, joista tilaisuus tekee varkaan, kun avonainen laukku lompakkoineen repsottaa huolimattomasti marketin kärryssä ja laukun omistaja itse punnitsee kaikessa rauhassa tomaatteja.