Liikenne- ja viestintäministeriö päättää lähiaikoina, kenelle se ehdottaa myönnettäväksi lupaa langattoman 450-laajakaistaverkon rakentamiseen. Sen avulla saadaan laajakaista alueille, joihin kiinteä verkko ei ylety. Myös kesämökeille ja saaristoon voidaan saada laajakaista.
Hakijoina on ollut seitsemän yritystä, ja ministeriössä punnitaan hakemuksia parhaillaan ja ehdokkaita haastatellaan.
Vanha nmt 450 -verkko suljettiin vuoden 2002 lopussa ja siltä vapautui taajuuksia. Niitä annetaan nyt jonkin operaattorin käyttöön jotta maahan saataisiin kaiken kattava, käyttäjän kannalta langaton laajakaistaverkko. Tukiasemien mastot ja muuta perustekniikkaa on jo valmiiksi rakennettuna ympäri maata, joten uusi verkko saadaan toimintaan suhteellisen vaivattomasti ja nopeasti.
Viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne- ja viestintäministeriöstä toivoo, että hallitus tekisi toimilupapäätöksen kesäkuussa. "Silloin varmaan verkkoa alettaisiin syksyllä rakentamaan ja vuoden päästä se olisi jo jonkinlaisessa käytössä. Menee varmaan pari vuotta, ennen kuin se saadaan koko maan kattavaksi."
Hinnoittelu ratkaisee paljon
Toimiluvan tavoitteena on edistää laajakaistan leviämistä hallituksen strategian mukaisesti. Laajakaistayhteyksien tarjontaa pyritään edistämään harvaanasutuilla alueilla, vapaa-ajan asunnoilla ja saaristossa. Myös kannettavien tietokoneiden paikasta riippumattomat datasiirtoyhteydet paranevat toimiluvan ansiosta.
Kohtala sanoo, että tämä systeemi ei ole mikään autuaaksitekevä järjestelmä, joka mullistaa kaiken. "Me näemme tämän tärkeäksi syrjäseutujen kannalta, siellä se mahdollistaa laajakaistayhteyden. Mutta sen takia ei pidä jättää kehittämättä muita järjestelmiä", Kohtala sanoo.
Periaatteessa toivotaan, että syrjäseuduille myydään normaalin adsl:n hinnalla laajakaista, ja liikkuvat liikemiehet maksaisivat sitten enemmän, jos jonkun pitää enemmän maksaa. "Hinnan pitää olla kohdallaan. Jos se on mahdottoman kallis, eihän sitä tietenkään kukaan käytä", Kohtala sanoo.
Kohtalan mukaan taajuuksia voidaan jakaa lisää, jos verkko käy ahtaaksi.
Esimerkiksi yhden hakijan, Saunalahden, suunnitelmien mukaan sen 450-verkossa olisi vuoden 2006 lopussa yli 200 tukiasemaa ja 50 000 tilaajaa. Viidessä vuodessa verkossa olisi 450-500 tukiasemaa ja 150 000 tilaajaa. Rakentamisen painopisteenä olisivat alkuvaiheessa harvaan asutut alueet Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristossa.
Verkko kattaa koko maan
Koko maan kattava verkko on käytettävissä myös kaupungeissa. Antti Kohtala arvelee, että kaupungeissa se palvelisi lähinnä kannettavien tietokoneiden käyttäjiä. Periaatteessa 450-systeemikin olisi kilpailemassa muiden laajakaistayhteyksien käyttäjien suosiosta. Hinnoittelu ja nopeus sitten määräävät todellisen kilpailutilanteen rajat.
Hakijat ovat luvanneet rakentaa verkon koko Suomen kattavaksi. "Se on operaattorin riski, onko se kannattavaa bisnestä. Kyllä me katsotaan, että ne suunnitelmat pitää toteuttaa, mitkä on luvattu", Kohtala vakuuttaa.