Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes julkaisi hoitotakuun kynnyksellä seikkaperäistä tilastotietoa terveydenhuollon trendeistä. Suomen väkiluvun ennustetaan taittuvan vuoden 2030 paikkeilla, jolloin väkiluku on noin 5,3 miljoonaa.
Sen jälkeen väki alkaa vähetä, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat korvautuvat 1970-luvulta lähtien syntyneillä pienillä ikäluokilla.
Suomalaisten harmaantuminen näkyy jo selvästi sairaaloiden leikkaustoiminnassa. Vuosien 1997-2003 aikana esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat lisääntyneet 42 prosenttia ja kaihileikkaukset 26 prosenttia.
Miesten kuolleisuus korkeinta Kainuussa
Potilasmäärältään suurin tautiryhmä ovat sydän- ja verisuonisairaudet, mutta kuntien järjestämää laitoshoitoa tarvitaan eniten mielenterveyspotilaiden ja dementiaa sairastavien vanhusten hoitoon.
Uusia suomalaisia syntyy noin 56 000 vuodessa. Kun tänä vuonna syntyneiden tyttölasten odotettavissa oleva elinikä on 81,8 vuotta ja poikien 75 vuotta, parinkymmenen vuoden kuluttua syntyvien tyttöjen ennustetaan elävän keksimäärin 84,6 vuotta ja poikien 79,5 vuotta.
Miesten kuolleisuus on korkein Kainuussa ja naisten Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
Meidän elinikäämme lyhentävät sydän- ja verisuonitaudit sekä väkivaltaiset kuolemat, joihin luetaan onnettomuudet, itsemurhat ja henkirikokset.
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on Suomessa yhä runsaan kolmanneksen korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa.
Kuolleisuus on ulkoisten vammojen takia noin 45 prosenttia korkeampi kuin Pohjoismaissa ja lähes 80 prosenttia korkeampi kuin EU-maissa.
Syöpään kuolleisuus on Suomessa sen sijaan noin neljänneksen EU-maiden keskiarvoa pienempi.
Vaikka Suomi ikääntyy ja raihnaistuu, terveyskeskusten lääkärikäynnit ovat viime vuosina vähentyneet. Tilastot ovat tilastoja eivätkä tutki syitä, mutta niitä voi etsiä rivien välistä ja numeroiden lomasta.
Onko kysymys resurssipulasta vai mistä, kun miltei kaikki terveyskeskusten lääkärikäynnit suhteessa asukasmäärään ovat vähentyneet vuodesta 1997, neuvolakäynnit 18 prosenttia ja kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit peräti 20 prosenttia!
Vertailun mukaan hoito on tehokasta ja halpaa
Työikäisten lääkäreiden lukumäärä on samana aikana lisääntynyt 2 500:lla ja asukasmäärä yhtä lääkäriä kohti laskenut 13 prosenttia.
Vuonna 2003 lääkäreitä suhteessa asukasmäärään oli vähiten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
Työikäisten hammaslääkäreiden määrä on Suomessa hitaasti vähenemässä.
Terveydenhuollon menoista pääosan lohkaisevat vuodeosastohoito ja avohoito, joiden yhteenlaskettu osuus on noin 70 prosenttia kokonaismenoista.
Kolmanneksi eniten hupenee lääkkeisiin ja farmaseuttisiin tuotteisiin. Lääkemenot ovat kasvaneet lähes keskeytyksessä 1980-luvun alusta lähtien.
Terveydenhuollon menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 7,3 prosenttia, kun se OECD-maissa on ollut viime vuosina keskimäärin kahdeksan prosenttia.
Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen terveydenhuolto on tehokasta eikä edes kovin kallista.
