Nivalan kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas on kuluvana syksynä saanut kokeilla, miltä tuntuisi olla Suomen Kansallisoopperan pääjohtajan Erkki Korhosen housuissa.
"Siltä se vaan näyttää, että samantapaisia rahoitusongelmia syntyy pienessä Nivalassakin, vaikka meillä ei edes ole pysyvää organisaatiota eikä oopperataloa", hän huokaa.
"Oopperat eivät voi tulevaisuudessa enää olla yhtä voimakkaasti Nivalan kaupungin harteilla. Muidenkin kuntien tulee sitoutua mukaan rahoitukseen liike-elämän ohella, jos toimintaa halutaan jatkaa."
Ennakoitua huonomman Pula!-oopperakesän 2006 aiheuttama noin 300 000 euron yllätyslasku merkitsee pienen maaseutukaupungin talousarviossa samantapaista katovuotta kuin Kansallisoopperan taloushuolet valtakunnan mittakaavassa.
"Kolmas kesä Pula!-oopperaa oli liikaa, koska tuotantokustannukset olivat kovat. Oopperan viidessä näytöksessä kävi peräti 4 400 ihmistä, mutta se ei ollut riittävä määrä katsojatavoitteisiin nähden. Myöskään oheismyynti ei enää sujunut entiseen tapaan."
Tähän mennessä Nivalan kaupunki on sijoittanut oopperatoimintaan yhteensä yli 800 000 euroa.
"Meidän pitää pystyä tuottamaan oopperaa edullisemmin, mutta kuitenkin niin, että laatu säilyy", Marjakangas laskee.
Hakemusta ei ole jätetty
Jokilaaksojen oopperakeskushanketta rahoittaneen EU:n sosiaalirahaston rakennerahastokausi vaihtuu vuoden lopussa, mutta uutta hakemusta ei ole vielä jätetty.
Pasi Marjakankaan mukaan ensin pitää miettiä kokonaisuus uusiksi.
Tähän mennessä Nivalan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Oulun lääninhallitus ESR-hankkeen vuoksi, alueen yritykset, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ja Jokilaaksojen musiikkiopisto.
Nivalaan ollaan nyt perustamassa oopperasäätiötä, johon kaupunki lähtee mukaan 10 000 eurolla. Kaupunki on luvannut avustaa säätiötä 80 000 eurolla vuosittain seuraavat viisi vuotta.
Oopperasäätiön vuosibudjetiksi on kaavailtu tuotannoista riippuen 400 000-600 000 euroa.
"Oopperaa kuullaan Nivalassa jatkossakin, mikäli pystytään löytämään malli, jossa kaupungin vuotuinen rahoitus ei ylitä 80 000 euroa. Jatkossa tarvitaan lisäksi valtion sitoutumista alueelliseen oopperatoimintaan. Myös markkinointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota", Marjakangas määrittelee.
Muissa alueen kunnissa voi esiintyä haluttomuutta suuriin satsauksiin oopperahankkeen Nivala-keskeisyyden takia, vaikka monet tapahtumat ja kerrannaisvaikutukset todellisuudessa leviävät laajemmalle.
Osa rahoista takaisin
Vuosilta 2003-2005 on laskettu yhteen, että Nivalan kaupunki, sen tytäryhtiöt ja muut nivalalaiset yritykset saivat takaisin hankintoina ja ostoina 828 380 euroa, eli noin puolet koko oopperatoiminnan menoista.
Omaan maakuntaan rahoista ohjautui 33 prosenttia, muualle Suomeen 16 prosenttia. Samalla luotiin yhdeksän uutta työpaikkaa ja säilytettiin neljä. Uusia yrityksiä syntyi yksi.
Pasi Marjakankaan mukaan vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää, miten myönteisesti oopperatoiminta vaikuttaa alueen kulttuuripääomaan.
Kun Marjakangas joulukuussa 2003 tuli Nivalaan kaupunginjohtajaksi, Pula!-oopperaa jo valmisteltiin hyvää vauhtia.
Vasta ensimmäisten näytäntöjen jälkeen Marjakangas ymmärsi, kuinka ainutlaatuinen ja mahtava esitys oli kyseessä taiteellisesti ja kulttuurillisesti.
"Harrastelijoiden sitoutuneisuus ja panos, huippuammattilaisten venyminen parhaimpaansa ja oopperan yleiset puitteet jäähallissa - kaikki palaset asettuivat kohdilleen. Pula!-ooppera oli mahtava elämys sekä omille että vieraille."