Hiilikuituinen käsipyörä kulkee 20 kilometristä 70 kilometriin tunnissa kuskin ja maaston mukaan.
Teppo Polvi ei kehu urheilusaavutuksilla, vaikka meriittilistalla on mittaa. Parhaillaan nivalalainen valmistautuu 7. toukokuuta Italiassa alkavaan parapyöräilyn Itali Corridonia -kisaan. Italiasta kisamatka jatkuu Belgiaan. Koska kisat ovat edessä, Polven valmentaja Aki Halmetoja on räätälöinyt ajankohtaan sopivat treenit valmennettavalle.
Toisaalta olipa kisakausi tai ei, Polvi treenaa pyöränselässä ja punttisalilla sekä katsoo, mitä suuhunsa laittaa.
– En minä tee tätä kilpailujen persolla. Jokaisella on oma juttunsa, josta saa mielihyvää. Pyöräily on minun juttuni. Pidän lihaskuntoa yllä ja mikä sen parempaa, kun kunnon treenin jälkeen käy saunassa, syö ja panee nukkumaan. Ei siinä unta tarvitse kauaa odotella, Polvi filosofoi.
Polvi on liikkunut aktiivisesti ikänsä. Pysäyksen paikka tuli eteen 21-vuotiaana. Työpäivän päätteeksi nuorukainen lähti uimaan. Hän sukelsi pää edellä tutussa uimapaikassa, mutta osui järvenpohjaan.
– Kaularanka vammautui ja neliraajahalvannuin, mutta olen kuntoutunut jonkin verran lähtötilanteesta.
Polvi tietää omasta kokemuksesta, että elämä jatkuu vammautumisesta huolimatta. Uutta arkea opeteltiin alkuun Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa Polvi kokeili Esko Janhusen innostamana ensimmäisen kerran käsipyörää.
– Tykkäsin siitä heti. Pyörätuolilla mennään nytkyttämällä eteenpäin ja käsipyörällä meno tuntui heti paremmalta. Olihan sen ajan käsipyörä ihan erilainen kuin ne nykyään ovat. Ja käsipyöriäkin on erilaisia, parapyöräilijöilläkin.
Polvella on käytössä viides käsipyörä ja kuudennesta hän otti ihan vasta tarjouksen. Mies vertaa, että myös kilpakäsipyörät ovat kehittyneet hurjasti.
– Ensimmäinen pyörä oli paljon pystymmän mallinen. Koko ajan on menty alaspäin. Nyt perse on seitsemän senttiä maasta. Mitä alemmalla pyöräilee, sitä vähemmän on tuulen- ja ilmanvastusta.
Kilpakäsipyörät valmistetaan hiilikuidusta ja ajajan mittojen mukaan. Polvi ajaa jalat pyörän rungonsuuntaisesti tuettuna. Vaihteita ja jarruja hän käyttää käsivarsilla.
– Koska sormet eivät toimi, minulla on käsituet, joilla ajan.
Pyörässä on tietokone, joka taltioi ajomatkat, ajajan sykkeen ja kalorinkulutuksen, keskinopeuden. Tiedot ovat tallessa, ja niitä Halmetoja voi hyödyntää treeniohjelmien teossa.
Tietokone kertoo eka vilkaisulla muun muassa sen, että Polvi on ottanut 607 starttia käsipyörällä ja matkamittarissa on 15 500 kilometriä.
Muulle liikenteelle Polvi antaa täydet pisteet käsipyöräilijän huomioimisesta. Matalasta käsipyörästä hoksauttavat muuta liikennettä huomioviirit.
Ihan haavereitta ajoreissut eivät ole sujuneet. Kotipaikkakunnalla Polvi ylitti suojatien käsipyörän kanssa ja jatkoi ajoa, kun henkilöauto törmäsi käsipyörään.
– Pyörä kaatui kyljelleen ja käsivarsi aukesi.
Puhelias ja huumorintajuinen aktiiviurheilija ei tykkää huonoa, vaikka juttusille tullaankin. Hän vertaa, että lapset ovat mainioita tapauksia. He tohtivat huudella parapyöräilijän perään ja tulla kyselemään ajopelistä, jollaista eivät välttämättä ole aiemmin nähneet.
Polvi nauttii täysillä keväästä ja ulkotreenikauden alusta.
– Talvella harjoittelen sisällä. Pyörän keula on nostettuna rullalle, ja pyöräilen olohuoneen nurkassa. Nyt pääsee treenaamaan taas maantielle. Tien pinnat saisivat olla paremmat, mutta en valita. Valittamalla ei mikään asia parane.
Teppo Polvi
Syntynyt 1975 Nivalassa.
Edustaa Suomen parapyöräilijöitä H1-luokassa. Luokassa kilpailevat ajavat käsipyörää makuuasennossa.
Parapyöräilyn kolminkertainen MM-mitalisti, kaksinkertainen maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja.
Valittiin vuonna 2014 Vuoden nivalalaiseksi ja samana vuonna Suomen Pyöräilyunioni palkitsi miehen Vuoden pyöräilijänä.
Toimii Oulun yliopistollisen sairaalan vertaistukihenkilönä selkäydinvamman saaneille henkilöille.
Vapaa-ajalla käsipyöräilee ja mökkeilee Lestijärvellä.
Vuosi 2020 on merkittävä parapyöräilyn H1-luokkaa edustaville. Kilpailuluokalla on oma sarja ensimmäisen kerran Tokion paraolympialaisissa.
