Nivala mukaan Vieskan pe­rus­pal­ve­lu­pii­riin

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Nivala liittyy peruspalvelupiiriin, jota Ylivieska, Alavieska ja Sievi ovat viime aikoina tiiviisti puuhanneet. Poliittinen linjanveto on merkittävä: yhteistyön tekeminen on ollut Ylivieskalle ja Nivalalle hankalaa -- ainakin tähän asti.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Nivala liittyy peruspalvelupiiriin, jota Ylivieska, Alavieska ja Sievi ovat viime aikoina tiiviisti puuhanneet. Poliittinen linjanveto on merkittävä: yhteistyön tekeminen on ollut Ylivieskalle ja Nivalalle hankalaa -- ainakin tähän asti.

"Kaupunkien yhteistyön saralla on koittamassa uusi aamu", Nivalan kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas maalaili tiistaina. Nivalan valtuusto käsittelee liittymisasiaa 14. joulukuuta. Kyseessä on pelkkä muodollisuus.

Peruspalvelupiirin toiminta alkaa tammikuussa 2008. Neljän mukana olevan kunnan sosiaali- ja terveystoimet sulautetaan yhdeksi kokonaisuudeksi.

Toimialaan kuuluvat muun muassa terveyden-, ympäristöterveyden- ja vanhustenhuolto sekä päivähoito. Asukkaita piirin alueella on yli 30 000.

Nivalan osalta asiat etenivät vauhdilla. Kaupunki teki Nivala-Haapajärven seutukunnan kunnille esityksen sote-piirin perustamisesta. Palaute oli nuivaa, joten katseet kääntyivät toiseen suuntaan.

Vieskan peruspalvelupiiri muodostetaan kuntayhtymämallin pohjalta. Hallitus ja johtaja valitaan jo ensi tammikuussa. Mahdollista on, että neljän kunnan kopla täydentyy myöhemmin. "Tosin en usko, että tässä vaiheessa enää tulee mukaan muita kuntia. Aikataulu on niin nopea", Nivalan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho (kesk.) aprikoi.

Kaupungin taloustilanne on yhä kireä, mutta pimeydessä näkyy valonpilkahdus. Marjakangas esitteli tiistaina ensi vuoden talousarvioesityksen, joka menee valtuuston syynättäväksi.

"Vuonna 2007 Nivala investoi ja varautuu kasvuun. Talous oikenee pikkuhiljaa", Marjakangas pohjusti. Ensi vuoden suurin yksittäinen investointi liittyy terveyskeskukseen, jonka laajennus ja saneeraus jatkuu. Yksi myönteinen signaali on, että vuosikate kipuaa vaihteeksi plussalle eli vajaaseen 220 000 euroon.

"Tulevina vuosina talous on kuntalain edellyttämässä tasapainossa ja hieman ylijäämäinen. Poistot kykenemme kattamaan täysimääräisinä vasta vuonna 2010."

Tuloveroprosenttiin ei ole tulossa korotusta. Säästöjä haetaan rakenteellisilla ratkaisuilla.

"Pidättäydymme tuloveron korottamisesta jopa vuoteen 2011 asti. Se olisi helpoin keino talouden petraamiseen -- mutta ei motivoivin", Marjakangas heitti.

Ilmoita asiavirheestä