Kaleva
Oulu Raakakahvin maailmanmarkkinahinta on kiivennyt jo yli kahteen euroon kilolta. Hintaa on nostanut robusta-kahvin tarjonnan niukkuus syksyllä. Lisäksi Brasilian seuraavasta arabica-kahvin sadosta odotetaan ennakoitua pienempää. Kahvinhintaan vaikuttaa myös johdannaisspekulointi raaka-ainepörsseissä ja mahdolliset luonnonkatastrofit.
Pauligin toimitusjohtaja Pekka Pirinen toivoo, ettei kahvin markkinahinta nousisi enää olennaisesti.
"Olemme paahtimona ilmoittaneet asiakkaille, että hintatarkistuksia tulee lähiaikoina."
Vaikka kahvin kuluttajahintakin on markkinahinnan myötä noussut ylöspäin, Suomessa on juotu ja juodaan edelleen Euroopan edullisinta kahvia.
"Syy on pitkälti se, että kauppa käyttää kahvia sisäänvetoartikkelina", Pirinen toteaa.
Suomalaiset ovat väkilukuun suhteutettuna maailman ahkerimpia kahvinjuojia. Paahdettua kahvia kulutetaan noin 9,5 kiloa vuosittain henkeä kohti.
Kahvin maailmanmarkkinahinta on herkkä heilahtelemaan. 2000-luvun alussa kahvin maailmanmarkkinahinta vajosi erittäin alas. Tällöin puhuttiin jopa kahvikriisistä, jonka seurauksena monet pientuottajat joutuivat taloudelliseen ahdinkoon. Kahvista saatu hinta ei pahimmillaan riittänyt pienillä plantaaseilla satotyövoiman palkkaamiseen, joten monet jättivät satonsa poimimatta.
Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tuotepäällikkö Anne Hedman katsoo, että kahvin markkinahinnan viimeaikaisella nousulla on hyvätkin puolensa. Nykyisellään kahvintuottajien tilanne on parempi, kun kahvin nimellinen markkinahinta huitelee päälle parissa eurossa kilolta.
Reilu kauppakin
hyötyy hinnannoususta
Reilun kaupan kahvi hyötyy raaka-aineen markkinahinnan noususta. Reilun kaupan kahvi ei ole enää yhtä kallista suhteessa muihin merkkeihin kuin aikaisemmin. Meiran uutta reilua kahvia saa kaupoista noin 3,15-3,50 eurolla.
"Muutama vuosi sitten reilun kaupan kahvi oli kaksi kertaa kalliimpaa kuin tavallinen kahvi, mutta ero on jatkuvasti supistunut", Hedman sanoo.
Suomalaisessa vähittäiskaupassa, jossa kahvia myydään ilman katetta, reilun kaupan kahvin on pitänyt tehdä erityisen paljon töitä päästäkseen kuluttajien kauppakasseihin.
Reilun kaupan kahvin osuus Suomessa juotavasta kahvista oli viime vuonna noin 0,5 prosenttia. Hedman uskoo, että tänä vuonna osuus nousee yli yhden prosentin.
Reilussa kaupassa kahvia ostavat yritykset maksavat tuottajaosuuskunnille takuuhintaa. Suomeen kahvia tuodaan eniten Keski-Amerikasta, jossa kahvin takuuhinta on noin 2,1 euroa kilolta.
"Nyt kun maailmanmarkkinahinta on ollut korkealla, maksetaan markkinahinnan suuruista korvausta viljelijäosuuskunnalle. Sen päälle maksetaan reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu sosiaalisiin hankkeisiin", Hedman kertoo.
Lisän suuruus on noin 8,5 eurosenttiä kilolta. Luomukahvista maksetaan lisäksi luomulisää.
Tuottajamaissa myös reilun kaupan ulkopuoliset kahvitilalliset ovat hyötyneet reilun kaupan järjestelmästä. Osuuskuntien toiminta heijastelee alueellisesti tuottajille maksettaviin hintoihin.