Elämme monessa suhteessa poikkeuksellisia aikoja, jolla on seurauksia monelle meistä, mutta erityisesti yhteiskuntamme huono-osaisimmille.
Perinteisesti marginaalissa oleviin kohdistuvia toimenpiteitä tullaan nyt soveltamaan laajempaan joukkoon. Sellaisillekin, jotka eivät vähän aikaa sitten uskoneet sellaista apua tarvitsevansa.
Tiedämme aikaisemmasta Itä- ja Pohjois-Suomea koskevasta niukkuustutkimuksesta, että köyhyydessä elävillä on useita haasteita oman elämän hallintaan liittyvissä asioissa. Nyt huolena ovat useammalla heikentyvät mahdollisuudet omasta ja perheen hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Tilastojen valossa Pohjois-Pohjanmaalla on muuta maata enemmän psyykkisesti merkittävästi kuormittuneita, ja itsensä yksinäiseksi tuntevia ihmisiä. Näinä aikoina heidän määränsä kasvaa entisestään.
Joissain kunnissa havaitaan myös muuhun maahan verrattuna enemmän päihdepalvelujen käyttöä ja päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyjä rikoksia. Maakunnassamme on myös muuta maata enemmän ihmisiä, jotka ovat joutuneet rahanpuutteen vuoksi tinkimään perustarpeista: ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.
Niukkuudessa eläminen aiheuttaa henkistä kuormittuneisuutta vaikeuttaen tavanomaisten selviytymiskeinojen käyttöä. Poikkeusolojen mukanaan tuomat huolet lisäävät stressiä, joka pahimmillaan voimistaa oireita tai aktivoi taustalla kyteviä itsetuhoisia ajatuksia.
Toimeentulo-ongelmat ovat riski mielen hyvinvoinnille ja altistavat velkaantumiseen tai jopa laittomiin keinoihin turvautumiseen.
Viranomaisten tulisi tukea niitä kansalaisyhteiskunnan toimijoita, joilla jo on hyvät yhteydet kaikkien huono-osaisimpien kanssa.
Hankkeet, järjestötoimijat ja yksittäiset henkilöt ovat käynnistäneet muun muassa auttajarinkejä, joissa ruuanjakotoimintaa on muokattu tarpeiden ja tilanteiden mukaan.
Hanketoimijat ja kolmannen sektorin auttajat voisivat olla niitä, jotka koordinoivat konkreettista apua sitä tarvitseville ja toimivat siltana kunnan sosiaalipalvelun ja seurakunnan diakoniatyön suuntaan.
Tarvitaan myös uusia digitaalisiakin keinoja yksinäisyyden vähentämiseen nyt kun yhteisten tilaisuuksien ja matalan kynnyksen paikat sulkeutuvat.
Nykyinen terveydellinen ja taloudellinen kurimus nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan ja keskinäisen solidaarisuuden merkityksen. Olemme tärkeitä toisillemme ja selviämme yhteisöllisesti.
Kuntien, kuntayhtymien ja kansalaisyhteiskunnan rooli on tulevina kuukausina erityisen tärkeä: ne estävät sosiaalisen romahduksen.
Sakari Kainulainen
Varpu Wiens
Ritva Sauvola
Kirjoittajat ovat Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankeen (Sokra) asiantuntijoita Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.