Maan ylimmältä syyttäjältä pitää edellyttää lain kunnioitusta ja harkintakykyä.
On vaikea nähdä, miten valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen voisi virkarikostuomion jälkeen uskottavasti jatkaa tehtävässään.
Korkein oikeus (KKO) antoi keskiviikkona tuomion, joka on poikkeuksellisen merkittävä siksi, että se koskee syyttäjälaitoksen ylimmän virkamiehen toimintaa. KKO tuomitsi valtakunnansyyttäjä Matti Nissiselle virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoa.
Oikeuden ratkaisun mukaan Nissinen rikkoi tahallisesti virkavelvollisuuksiaan, kun hän toimi esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankinnoissa. Nissinen ohjaili johtamansa valtakunnansyyttäjänviraston koulutushankintoja yritykseen, jossa hänen veljensä toimii hallituksen puheenjohtajana ja josta tämä omistaa osake-enemmistön.
Oikeuskäsittelyssä Nissinen kiisti, että hän olisi toiminut tahallisesti. Kyse oli hänestä lähinnä huolimattomuudesta. Harkintakykyä olivat hänen mielestään hämärtäneet hänen vaikea elämäntilanteensa sekä innostus järjestää koulutusta.
Oikeus kuitenkin piti Nissisen toimintaa tahallisena muun muassa sillä perusteella, että hänen esteellisyyteensä koulutushankinnoissa oli kiinnitetty valtakunnansyyttäjänvirastossakin jo huomiota. Tästä huolimatta hän osallistui useaan kertaan koulutuksen hankintoihin samalta taholta.
Keskeinen piirre KKO:n päätöksessä on se, ettei tekoa pidetty vähäisenä. Linjaus liittyy nimenomaan Nissiseen asemaan ja tehtävään valtakunnansyyttäjänä sekä siihen, millainen vaikutus ylimmän syyttäjän omalla toiminnalla on koko syyttäjälaitoksen toimintaan ja sitä kohtaan tunnettavaan luottamukseen.
Jo arkijärjen perusteella Nissisen toiminta on tätä luottamusta heikentänyt. Hänen jos kenen pitäisi tietää esteellisyyssäännökset.
Oikeudenpäätöksestä ei voi valittaa eli se on jo lainvoimainen. Tästä eteenpäin kiinnostavaa on se, mitä päätöksestä seuraa syyttäjälaitoksessa.
Nissinen palasi torstaina työpaikalleen. Hän ei itse halunnut kommentoida jatkoaan vaan aikoo keskustella asiasta oikeusministerin kanssa.
Nissisen asema onkin nyt oikeusministeriön, käytännössä ministeri Antti Häkkäsen (kok.), käsissä. Ministeriön tiedotteen mukaan KKO:n ratkaisuun perehdytään huolellisesti, ja ratkaisu on tulossa muutaman viikon kuluessa.
Tiedotteen kapulakielisin termein ministeriö miettii, onko ”syntyneessä tilanteessa tarvetta virkamiesoikeudellisille toimenpiteille”.
Käytännössä ministeri ottaa kantaa siihen, onko Nissisen lähdettävä tehtävästään.
Olisi yllättävää, jos harkinnan tulos olisi, että Nissinen voisi jatkaa. Hänen edellytyksensä hoitaa merkittävää vastuutehtäväänsä ovat kärsineet kovan kolauksen. Näin nimenomaan siksi, että oikeus katsoi hänen tekonsa tahalliseksi, eikä se ollut vähäinen.
Luottamus oikeuslaitokseen on yhteiskunnan peruspilareita, jonka ei pidä antaa murentua. Niinpä syyttäjälaitostakin voi johtaa vain henkilö, joka on virassaan osoittanut lain kunnioitusta ja harkintakykyä. Siksi valtakunnansyyttäjä on välttämätöntä vaihtaa.