Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimityskiista jää hallituksen päätettäväksi. Suurin kiista kuitenkin syntyy halusta tyhjentää keskuspankin varat valtion kassaan.
Suomen Pankin asemaa pohtinut virkamiestyöryhmä livautti sutjakkaasti johtokunnan jäsenten nimityksistä syntyneen kiistan poliitikkojen harteille. Se kartoitti vain nimitysvaihtoehtoja. Yksi niistä on nykyinen malli, jossa jäsenet nimittää tasavallan presidentti. Vaihtoehtoina nimitysvalta voitaisiin siirtää kokonaan tai pääosin joko valtioneuvostolle tai eduskunnalle ja sen pankkivaltuustolle.
Presidentti Tarja Halonen on kahteen otteeseen nöyryyttänyt eduskuntaa kävelemällä pankkivaltuuston esitysten yli. Ensiksi hän nimitti johtokuntaan Sirkka Salon, sitten Pertti Hakkaraisen. Kokoomuksen ja keskustan poliitikot eivät presidentille kelvanneet. Sen sijaan entinen demaripoliitikko, pankinjohtaja Matti Louekoski sai pitää paikkansa johtokunnassa.
Nykyinen tilanne ei voi jatkua. Suomen Pankki on eduskunnan hoidossa ja vastuulla. Lakia on muutettava niin, että eduskunnan valitsema pankkivaltuusto nimittää johtokunnan jäsenet. Sen sijaan saattaa olla perusteltua, että presidentti nimittäisi kaikista ongelmista huolimatta jatkossakin Suomen Pankin pääjohtajan.
Sen sijaan työryhmän tiukennuksia johtokunnan jäsenten kelpoisuusehtoihin voi kannattaa. "Tehtävien edellyttämän asiantuntemuksen" sijasta heillä pitäisi olla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys rahatalouteen ja johtamistaitoa. Nämä vaatimukset eivät estä poliitikkojen nimitystä keskuspankin johtokuntaan, kunhan he täyttävät kelpoisuusehdot.
Nimitysasioiden sijasta työryhmä keskittyi miettimään, miten se saisi Suomen Pankin varat valtion menojen katteeksi. Ehdotukset ovat aivan liian radikaaleja. Työryhmän enemmistö tulouttaisi valtiolle kaikki pankin voitot sekä runsaan miljardi euroa pankin kanta- ja vararahastojen varoja. Kantarahaston kooksi riittäisi 100 miljoonaa euroa ja vararahaston vähimmäismääräksi 200 miljoonaa euroa. Viime vuoden lopussa kantarahastossa oli 841 miljoonaa euroa, vararahastossa ja sinne siirrettävissä voittovaroissa 544 miljoonaa euroa.
Työryhmän enemmistön mukaan Suomen Pankin riskit ja pääoman tarve ovat vähentyneet sen liityttyä Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Pankin edustajien mielestä käsitys on virheellinen. Valuuttariski ei ole heistä muuttunut mitenkään, sillä valuuttavaranto koostuu yhä dollareista ja muista vieraista valuutoista.
Viime vuosikymmenen alussa markan puolustaminen tyhjensi Suomen Pankin laarit pohjia myöten. EKP:n jäsenenä riskit ovat huomattavasti pienemmät, mutta ilman riittäviä pääomia on epäiltävissä, voiko Suomen Pankki hoitaa täyspainoisesti velvollisuuksiaan osana EKP-järjestelmää. Kukaan ei tiedä tulevaisuutta.
Toisen valtiovarainministerin Ulla-Maj Wideroosin on syytä kuunnella entisiä ja nykyisiä pankkivaltuuston jäseniä. Hallituksenkin on etsittävä rahaa budjetin katteeksi jostain muualta kuin Suomen Pankin holveista. Voitot voidaan tulouttaa valtiolle, jos pankkivaltuusto näkee sen mahdolliseksi. Sen sijaan rahastoihin koskemisessa pitää olla äärimmäisen varovainen.
Suomen Pankin asema ja vaikutusvalta Euroopan keskuspankkijärjestelmässä on tällä hetkellä vahva. EKP:ssa puhevaltaa käytettäessä vahvalla taseella on painoarvoa. Suomen Pankin varojen vähennys heikentäisi sen riippumattomuutta ja mahdollisuuksia toimia Euroopan keskuspankin täysivaltaisena jäsenenä.