Hallituksen valmisteilla oleva lakiesitys Suomen Pankista on kovasti kutistumassa alkuperäisestä ideastaan, jonka mukaisesti keskuspankin nimitysmenettely piti uudistaa perusteellisesti.
Alkusyksystä eduskuntaan on tulossa vain suppea lakiesitys, jossa pankkivaltuusto ja hallitus pääsevät päättämään vain Suomen Pankin johtokuntaan valittavien henkilöiden lukumäärästä. Pankkivaltuusto tekisi ehdotuksen viran tai virkojen täyttämisestä hallitukselle.
Alunperin lakiesitykseen piti tulla myös jakoesitys Suomen Pankin voittovarojen käytöstä, mutta sekin jää pois.
Nimitysmenettelyn kokonaisuudistus jää seuraavan hallituksen tehtäväksi.
Suomen Pankin johtokunnassa voi nykyisen lain mukaan olla enintään viisi jäsentä sekä puheenjohtaja.
Tällä hetkellä johtokunnassa on puheenjohtaja, pääjohtaja Matti Vanhalan lisäksi kolme jäsentä: Matti Louekoski, Sinikka Salo ja Pentti Hakkarainen.
Suomen Pankkia koskevan lain uudistaminen sai vauhtia viime vuoden lopulla, kun tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti keskuspankkiin Hakkaraisen ja jätti nimittämättä keskustan tuolloisen puheenjohtajan Esko Ahon ja kokoomuksen ehdokkaan, pankkivaltuuston puheenjohtajan Ilkka Kanervan.
Pankkivaltuusto ja hallitus jäivät nimitysruljanssissa hopealle myös kaksi vuotta sitten syksyllä, jolloin Halonen nimitti Suomen Pankkiin tohtori Sinikka Salon Euroopan keskuspankista EKP:stä. Tuolloin Suomen Pankin johtokuntaan oli vahvasti tarjolla keskustan ryhmäjohtaja Mauri Pekkarinen.
Nykyään tasavallan presidentti ei ole sidottu pankkivaltuuston tai hallituksen esitykseen Suomen Pankin johtajiksi.
Uusi perustuslaki on kuitenkin tehnyt Suomen Pankin johtajanimityksistä myös juridisesti hyvin mutkikkaita.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on edustanut näkemystä, jonka mukaan pankkivaltuusto nimittäisi kaikki johtokunnan jäsenet. Talousvaliokunta on puolestaan esittänyt, että hallitus ja tasavallan presidentti yhdessä päättäisivät uusista johtajista.
Lakiesitys Suomen Pankista on tuomassa ainakin sellaisen uudistuksen lukumäärästä päättämisen lisäksi, että tasavallan presidentti ei voi poiketa nimitettävien lukumäärästä. Jos pankkivaltuusto ja hallitus esittävät johtokuntaan kahta jäsentä, presidentin on nimitettävä kaksi.
Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla eli se on käytännössä eduskunnan pankki.
Presidentti nimittänee
jatkossakin pääjohtajan
Eduskunta ja pankkivaltuusto pääsevät myös tänä syksynä puimaan Suomen Pankin johtajanimityksiä, kun Louekosken viisivuotinen mandaatti päättyy vuoden lopussa. Louekoski on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti.
Jos hän haluaa jatkaa toiselle viisivuotiskaudelle, joutuu hän osallistumaan julkiseen hakuun muiden mahdollisten tehtävästä kiinnostuneiden kanssa. Louekoski ei välttämättä istuisi täyttä kautta, sillä hän täyttää ensi keväänä 62 vuotta.
Uusi perustuslaki rajaa tasavallan presidentin nimitysvaltaa. Asiantuntijoiden mielestä presidentille kuuluu vain korkeimpien virkamiesten nimitysoikeus.
Suomen Pankin johtokunnan rivijäsenet eivät kuuluisi nimitettävien joukkoon.
Suomen Pankin pääjohtaja olisi kuitenkin sellainen virkamies, jonka tasavallan presidentti nimittäisi jatkossakin. Nimitysoikeutta lainsäätäjät perustelevat sillä, että pääjohtajan pitää olla puolueista ja jopa eduskunnastakin riippumaton, koska hän toimii myös Euroopan keskuspankin neuvostossa.
Neuvostoon kuuluvat kaikkien talous- ja rahaliitossa Emussa mukana olevien maiden keskuspankkien pääjohtajat EKP:n johtokunnan lisäksi. Suomesta EKP:n johtokuntaan on valittu edellinen Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen.
Virkamiehet arvelevat, että pääjohtajan nimitysasia on poliittisesti erittäin herkkä.
Valmiuslaki
uudistuu myös
Valtiovarainministeriössä valmistellaan myös uutta, rahoitusmarkkinoita koskevaa valmiuslakia. Laki antaisi Suomen Pankille valtuudet säännöstellä valuuttaa, kieltää valuutan maastaviennin ja määrätä valuutan kotiuttamispakon kriisi- tai sota-aikoina.
Jos Suomen kansalaisella on esimerkiksi Saksassa eurotili, varat voidaan poikkeusoloissa määrätä siirrettäväksi Suomeen.
Nykyisestä valmiuslaista puuttuvat rahoitusmarkkinoiden säännöstelyvaltuudet.
Uudistusta tarvitaan myös siksi, että vanha, yli kymmenen vuotta sitten kirjoitettu valmiuslaki ei täysin sovellu Emu-aikaan.
Pörssissä yhtiöiden omistustiedot ovat nykyään vain arvo-osuusjärjestelmässä. Pörssi, pankit ja pankkiiriliikkeet joutuvat järjestämään tietojen säilymisen niin, että ne eivät häviä myöskään poikkeusoloissa.
Pankeilla on varajärjestelmiä, mutta ne voidaan joutua siirtämään pois pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.
Pankeille on tulossa myös varautumisvelvollisuus kriisiaikojen varalta. Nyt sellainen on lakiin kirjoitettuna vain teleyhtiöillä.