Talouskomissaari Olli Rehnin valinta Euroopan komission varapuheenjohtajaksi on merkittävä saavutus. Hän nousee korkeampaan asemaan kuin kukaan muu suomalainen EU:n hallinnossa.
Rehnin valinnassa Suomi sai mitä on tahtonutkin. Suomi on ajanut talouskomissaarin roolin vahvistamista, ja nyt se toteutuu.
Nimitys on Rehnille henkilökohtaisestikin merkittävä. Se osoittaa, että hän on näinä Euroopan talouden kriisiaikoina kyennyt hoitamaan oman postinsa erinomaisesti. Jos Suomen seuraavaa komissaaripostia ei olisi jyvitetty hallitusneuvotteluissa kokoomukselle, Rehn olisi tällä nimityksellä voinut nousta vahvaksi ehdokkaaksi komission seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Talouskomissaarin nostaminen varapuheenjohtajaksi kertoo myös merkityksestä, joka talousasioilla kaiken kaikkiaan on nyt unionissa. Talousasiat ovat olleet päällimmäisenä EU:n asialistoilla eri tapaamisissa parin viime vuoden aikana.
Talousnäkymät ovat edelleen sen verran sankan sumuverhon peitossa, että ne hallitsevat EU-pöytiä vielä pitkään. Seuraava vaihe on viedä jäsenmaiden talouksien kuntoon saattamiseksi tehdyt päätökset toteen ja valvoa, että niitä myös noudatetaan.
Olli Rehnin nimi oli pitkään esillä keskustan mahdollisena presidenttiehdokkaana. Rehn näytti vähintäänkin keltaista valoa siihen asti kun keskusta kärsi rökäletappion kevään eduskuntavaaleissa. Pian sen jälkeen hän ilmoitti, ettei ole käytettävissä.
Presidenttiehdokkuus olisi ollutkin huonosti yhdistettävissä talouskomissaarin postin kanssa ja vielä huonommin EU:n varapuheenjohtajuuteen. Liekö Rehnillä ollut tuolloin jo jonkinlaista vihiä mahdollisista tulevista haasteista?