Nilla Tapiola vaalien ää­ni­ha­ra­va

Saamelaiskäräjävaaleissa 152 äänellä äänikuninkaan viitan harteilleen ottanut opettaja Nilla Tapiola Utsjoelta ennakoi, että käräjien tulevassa puheenjohtajanvaalissa riittää jännitettä.

Saamelaiskäräjävaaleissa 152 äänellä äänikuninkaan viitan harteilleen ottanut opettaja Nilla Tapiola Utsjoelta ennakoi, että käräjien tulevassa puheenjohtajanvaalissa riittää jännitettä.

Äänikuninkuuden voittanut Nilla Tapiola oli mukana käräjävaaleissa ensimmäistä kertaa. Opettajana hän haluaa ajaa käräjillä varsinkin saamen kieli- ja kulttuuriasioita.

"Kun uusi edustajisto järjestäytyy ja valitsee presidentin, ilmassa saattaa lentää kipinöitä. Mutta kun presidentti on valittu, olemme kaikki sataprosenttisesti hänen takanaan", hän sanoo.

Tapiolan sanojen takaa pilkistää Utsjoella esiintynyt tyytymättömyys nykyisten Saamelaiskäräjien toimintaan, kun se ajoi saamelaisten tulevan kulttuuri- ja hallintokeskuksen Inariin.

Suomen ainoana saamelaiskuntana myös Utsjoki olisi mielellään ottanut keskuksen kuntaan.

Osaksi tästä syystä muutamat Utsjoen saamelaispolitiikan kärkinimistä jättäytyivät vaaleista pois.



Puheenjohtajalle
luvassa vastaehdokas


Myös osasyyn äänestysprosentin noin kahden prosenttiyksikön laskusta Nilla Tapiola sälyttää nykyisen hallinnon kontolle.

"Ehkä äänestäjät tunsivat, että käräjät on etääntynyt saamelaisten arkipäivästä. Käräjien kaikilla edustajilla ja etenkin presidentillä on tärkeä tehtävä kulkea ja tavata ihmisiä kentällä, tehdä käräjien toimintaa tutuksi ja nostaa sen arvostusta", Tapiola korostaa.

Tapiola uskoo, että nykyinen puheenjohtaja Pekka Aikio saa tulevassa vaalissa vastaehdokkaan.

Sellaiseksi hän nostaa jo nyt Rovaniemellä asuvan utsjokelaisen Anne Nuorgamin. Vaaleissa Nuorgam keräsi enemmän ääniä kuin Aikio.



Satoja puutteellisia
vaaliasiakirjoja


Saamelaiskäräjävaalissa annettiin yhteensä 2 600 ääntä. Ääniprosentiksi tuli 55,2 kun se vuosi sitten oli 57,4.

Äänistä hylättiin 233 eli peräti kuusi prosenttia. Vaalilautakunnan varapuheenjohtaja Kari Torikka kertoo, että yleisin hylkäyksen syy oli asiakirjojen puutteellisuus.

Myös postin toiminnassa Kari Torikka näkee jonkin verran puutteita, sillä jotkut äänestäjät olivat itse joutuneet maksamaan postimaksun, vaikka lähetykset oli maksettu ennakkoon.



Inarinsaamelaiset voittajia


Saamelaiskäräjille valittiin seuraavat; Nilla Tapiola Utsjoki 152, Anne Nuorgam Utsjoki 115, Erkki Lumisalmi Inari 113, Anu Avaskari Inari 102, Väinö Seurujärvi Inari 100, Pekka Pekkala Inari 94, Aarne Turunen Inari 92, Pekka Fofonoff Inari 88, Pekka Aikio Sodankylä 83, Jouni Jomppanen Inari 80, Matti Morottaja Inari 79, Antti Katekeetta Utsjoki 75, Maria Sofia Aikio Utsjoki 74, Irja Seurujärvi-Kari Helsinki 73, Minna Mäkitalo Enontekiö 68, Oula Sara Inari 68, Esa Guttorm Utsjoki 67, Petra Magga Sodankylä 65, Osmo Hirvasvuopio Sodankylä 60, Risten Rauna Magga Enontekiö 64, Nils-Henrik Valkeapää Enontekiö 58.

Esa Guttormin valinnan ratkaisi arpa, sillä vaaleissa inarilainen Outi Länsman sai yhtä monta ääntä.

Läpimenoon vaikutti äänimäärän lisäksi laki, joka edellyttää, että jokaisesta saamelaiskunnasta käräjille valitaan vähintään kolme varsinaista ja yksi varajäsen.

Nimekkäimpiä putoajia ovat inarilaiset Petteri Laiti ja Juhani Magga sekä enontekiöläinen Klemetti Näkkäläjärvi.

Kielipoliittisia voittajia olivat tämänkertaisessa vaalissa inarinsaamelaiset, jotka lisäsivät edustustaan.

Ilmoita asiavirheestä