Viime torstain ja perjantain välinen yö tuotti Kyprokselta uutisen, joka pääsi maailmanlaajuisesti televisioon ja lehtien etusivuille: Nikosian, maailman viimeisen jaetun pääkaupungin, muuri oli viimein kaatunut. Kreikkalaiset olivat panneet keskiyöllä töpinäksi ja hajoittaneet sen parissa tunnissa.
Muurin sortumisesta välitetyt kuvat toivat väistämättä mieleen vuoden 1989 öiset tapahtumat Berliinissä, jolloin kylmän sodan tärkein symboli murrettiin.
Kreikkalainen propagandakoneisto oli ymmärtänyt, mikä voima sisältyy aikamme ikoneiksi nousseisiin kuviin Berliinistä. Kreikkalaiset keräsivät tapahtumasta myös toisen propagandavoiton: perjantaina tapahtumasta annettu lausunto totesi heidän tehneen voitavansa kaupungin yhdistämiseksi.
Nyt kaikki olisi kiinni siitä, mikä olisi turkkilaisen puolen vastaus - vetäisikö se sotilaitaan alueelta. Jos ei, "kaikille kävisi selväksi, kenen syy kaupungin kahtiajako on".
Viikonvaihteessa vanhan Nikosian ytimessä oli palattu kuitenkin "normaaliin" menoon. Muurin kreikkalaisella puolella ollut näköalatasanne oli poissa, mutta betoni oli korvattu metallilevyillä. Sen edustalla piti mielenosoitustaan laulun voimin porttien aukaisemista vaativa turkkilais-kreikkalainen joukko.
Sivukujalta pyrki näyttämölle porttien avaamista vastustava, rytmikkäitä iskulauseita huuteleva kreikkalaisten nuorten miesten porukka. Paikalla ollut vahva poliisimiehitys esti tämän, antoi joukkion huudella aikansa ja työnsi sen sitten kujaa pitkin pois.
Syynä kreikkalaisten vetoon on selvästi kasvanut sisäinen painostus. Kummankin puolen rauhanaktivistit ja liikemiehet ovat yhä äänekkäämmin vaatineet Ledran avaamista. Lopullisen sysäyksen taisi kuitenkin muodostaa EU:n painostus.
Kyproksen kreikkalainen ulkoministeri George Lillikas vieraili viime viikolla Brysselissä ja ajautui siellä törmäyskurssille komissaari Olli Rehnin kanssa. Kysymys oli ennen muuta siitä tavasta, jolla kreikkalainen lehdistö oli kirjoitellut unionista ja Rehnistä, ei Ledrasta. Selvää on kuitenkin, että tämän jälkeen kreikkalaiset katsoivat tarpeelliseksi tehdä jotain imagonsa kiillottamiseksi.
Valitettavaksi tosiasiaksi kaikesta jää, että Nikosian "kahtiajaon päättymisestä" ollaan yhtä kaukana kuin ennenkin. Tavoite oli alun perinkin vaatimattomampi.
Syksyllä 2005 kreikkalainen ja turkkilainen osapuoli sopivat muutaman uuden ylityspaikan avaamisesta yli saaren jakavan vihreän linjan. Yksi näistä oli vanhan Nikosian keskustassa sijaitseva Ledran katu (turkkilaisittain Lokmaci).
Totta on, että se on selvästi muita tärkeämpi paitsi sijaintinsa takia myös siksi, että siitä on tullut Nikosian ja koko saaren kahtiajaon symboli. Juuri siihen pystytettiin ensimmäinen jakomuuri saaren levottomuuksien alkaessa 60-luvun alussa.