"Voidaan uskoa, että pohjoisen Klondykella on edessään mitä valoisin tulevaisuus. Petsamoksi nimetty maankolkka kehittyy ja vaurastuu nopeasti ja tarjoaa siellä työskenteleville ihmisille jopa paremmat elinolot kuin muu Suomi."
Tällaista tekstiä lukevat Joni Skiftesvikin uuden näytelmän päähenkilö Elsa ja hänen tyttärensä Essi sanomalehdestä.
Elsa uskoo, että eniten maailmassa hyötyvät rohkeat ihmiset. Niinpä hän lähtee Jäämeren tietä lapsineen kohti Salmijärven kylää ja nikkelituntureita tuntematta, että ilmassa haisee jo sota.
Oululaiskirjailija palaa Nikkelikukka-näytelmässään 1930-luvun lopun Petsamoon. Ennen Nikkelikukkaa Skiftesvik on liikkunut Petsamossa romaanissaan Lipsauttajat ja elokuvakäsikirjoituksessaan Ystävät, toverit.
"Kun tein Rauni Mollbergille Ystävät, toverit -elokuvan käsikirjoitusta, ajattelin että kirjoitan itseni pois Petsamosta, mutta en onnistunut. Huomaan, että palaan sinne uudestaan ja uudestaan", Skiftesvik toteaa.
Suomi-neidon menetetty käsivarsi ei päästä Joni Skiftesvikiä otteestaan. Nikkelikukka on kirjoitettu Oulun kaupunginteatterin tilauksesta. Näytelmän ensi-ilta on suurella näyttämöllä 20. marraskuuta.
Oma isoäiti
Elsan esikuvana
Nikkelikukka kertoo yritteliäästä naisihmisestä, joka etsii vihreää oksaa, onnea ja rakkautta ensin Amerikasta ja sitten Petsamosta.
Eikä Elsa ole ainoa. Todellisuudessa Oulun läänin alueelta lähti Petsamoon ennen sotia yli 2 000 ihmistä.
Elsassa on paljon yhteistä Skiftesvikin oman isoäidin kanssa.
"Näytelmä ei ole faktaa oman sukuni vaiheista eikä kuvaa ketään tunnistettavia henkilöitä, mutta olen käyttänyt siinä sukuuni liittyvää aineistoa, suvun kautta haltuuni saamia Petsamoon liittyviä muistikuvia, kertomuksia ja erilaisia tunnelmia", kirjailija korostaa.
Skiftesvikin isoäiti Aino Enojärvi (o.s. Pellikka) muutti leskeksi jäätyään vuonna 1938 kolmen tyttärensä kanssa Petsamoon ajatuksenaan pitää matkustajakotia. Jonin äiti oli tyttäristä vanhin, silloin 8-vuotias Aila Enojärvi.
"Mummo teki rohkean ratkaisun. Hän oli miehensä kuoltua saanut hieman henkivakuutusrahoja, pani Haukiputaan Martinniemessä olleen talonsa vuokralle ja päätti lähteä siirtolaiseksi Petsamoon, johon siihen aikaan kävi melkoinen virta nimenomaan Pohjois-Suomesta."
Nikkelikukan tapahtumat ajoittuvat samaan ajankohtaan.
"Mummo osti Salmijärveltä mökin ja tilasi jo puutavarat valmiiksi matkustajakodin rakentamista varten. Sitten tuli sota-aika ja sotki kaikki suunnitelmat."
Näytelmän Elsakin kehaisee, kuinka hänellä on jo lankut tilattuna Nellimön sahalta matkustajakotia varten.
Petsamon reissu
oli pettymys
Joni Skiftesvik sanoo, että hän yhä enemmän ja enemmän ihailee ja ihmettelee isoäitinsä rohkeutta ja voimaa.
"Ensinnäkin se, että hän uskalsi 15 vuoden ikäisenä lähteä Amerikkaan, ihan vieraaseen maahan ja työhön rakentamaan omaa elämäänsä. Samalla tavalla hän oli uuden elämän rakentamisen pakon edessä, kun hänen miehensä, luotsi Vilho Enojärvi kuoli vain 37-vuotiaana sydänhalvaukseen. Vaikka Petsamo oli vain muutaman sadan kilometrin päässä, se oli kuitenkin kokonaan erilainen maailma."
Sama isoäiti oli nuorena ollut Amerikassa Rockefellereiden ja tohtori Hudsonin palvelusväessä.
"Isoäidillä oli keväällä 1912 lippu varattuna Titaniciin, mutta Oulujoen silloinen nimismies ei suostunut antamana hänelle passia, koska Aino ei ollut käynyt rippikoulua. Hän matkusti Valtoihin vasta syksyllä. Mummo oli ihan sitä mieltä, että se nimismies pelasti hänen henkensä."
Petsamon reissu oli Aino Enojärvelle ja lapsille pettymys. Heti kohta kun he saivat hankittua talon, he jo joutuivat lähtemään evakkoon. Omat joukot, suomalaiset polttivat koko Salmijärven kylän.
Nikkelikukassa Skiftesvik käsittelee useita teemoja: vihaa ja rakkautta, kuolemaa, ihmisen yksinäisyyttä ja pyrkimystä toisen ihmisen lämpöön.
"Koko Suomen ja varsinkin Pohjois-Suomen kehityksen kannalta olisi ollut tärkeää, että Petsamo olisi säilynyt Suomella. Aina puhutaan Karjalan takaisin saamisesta, mutta Petsamo on unohdettu", painottaa Skiftesvik.
Ohjaaja Kurt Nuotio ja kirjailija Joni Skiftesvik kertovat Nikkelikukka-näytelmän taustoista ja teemoista tiistaina 16.11. kello 19.15 Oulun kaupunginteatterin yleisöravintolassa.