Muutama laudanpätkä, pari rimaa ohuempaa puuta, syksyinen ilta ja tv:ssä ei mitään. Siitä on kotinikkarin hyvä lähteä työstämään ideaa. Mikäli taidot ovat päässeet lahoamaan sitten kansakoulun puutyötuntien, voi tuntumaa hakea vaikkapa kansalaisopiston kursseilta.
Kansalaisopistojen kursseilla pääsee perehtymään käytännön kautta erilaisiin tekniikoihin ja työkalujen käyttötapoihin. Neuvoja eri tekniikoihin ja työkalujen käyttöön löytyy myös puutyöharrastekirjoista.
Jotta harrastus ei heti alkuun tyssäisi, kannattaa kunnon työkaluihin panostaa.
"Puutöiden osalta sanonta halvalla ei hyvää saa on varmasti totta", toteaa Oulun seudun ammattiopiston Pikisaaren yksikön puutyön lehtori Risto Rantala.
Rantala kehottaa kotinikkaria hankkimaan ensinnäkin hyvän työskentelytason, mieluiten höyläpenkin, johon työstettävän kappaleen saa kiinni asentoon kuin asentoon.
"Ruuvipuristimiakin saa halpoja ja sitten vähän kalliimpia. Kalliimmat kestävät varmasti isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle", Rantala opastaa.
Luonnon materiaalina puu on omaperäinen ja omapäinen, huonoja työvälineitä se ei helpolla tottele. Hyvälaatuiset työvälineet ovat myös usein turvallisempia käyttää. Halvempia ja huonolaatuisempia työkaluja joutuu myös usein huoltamaan ja teroittamaan useammin.
Höyläpenkin jälkeen Rantalan perustyökalulista jatkuu vielä taltoilla.
Lue lisää maanantain Kalevasta!