Karnevaalin Taikaa -balettiesitys Pohjankartanossa perjantaina 15.1. kello 18. Esiintyjinä Irina Vasilevskaja ja Sergei Basalaev Puolan kansallisbaletista sekä baletin harrastajia Oulun ja ympäristökuntien balettikouluista ja Oopperan balettikoulusta
Helsingistä.
Kansallisoopperan tanssija Ville Mäki teki uravalintansa 12-vuotiaana.
Ville Mäki oli 5-vuotias, kun neuvolan täti sinetöi hänen kohtalonsa. Pojalla oli niin huono ryhti, että häntä patistettiin harrastamaan ryhtiä parantavaa liikuntaa, kuten satubalettia.
"Minulla kävi hyvä tuuri, sillä kun satubaletista jatkettiin balettikouluun, siellä oli energinen opettaja Aita Indrikson, joka sai perustettua poikaryhmän. Meissä lepakkomiehissä oli paljon nuoria kavereita, joista tuli hyvä ryhmä, ja se innosti jatkamaan. Muuten olisi ollut kova homma pienelle pojalle hyppiä tyttöjen keskellä", Mäki naurahtaa.
Lukuisat Nukulla (nyk. Valveella) vietetyt harjoitukset saivat Mäen huomaamaan jo nuorena, että veri vetää näyttämölle.
Mäki ei muista, että olisi Oulussa asuessaan joutunut ennakkoluulojen uhriksi. "Varmaan jotain oli. Meillä oli kuitenkin poikien ryhmässä hirveän hyvä tiimihenki, ja vanhemmat olivat täysillä mukana, ettei siinä tainnut tulla mitään kummempia", Mäki summaa.
Lätkätreeneissäkin maalivahdilta sujuivat spagaatit niin hyvin, ettei tanssia harrastava poika kuullut kuittailuja pukuhuoneessa.
Baletin ja jääkiekon lisäksi nuori Ville harrasti yleisurheilua. Muut harrastukset saivat jäädä 12-vuotiaana, kun pojalle tuli lähtö Kansallisoopperan balettioppilaitokseen Helsinkiin.
"Se oli varmasti vanhemmille hankalampaa kuin minulle. Muutin siskoni luokse, mutta päivän rutiinit tuli hoidettua siitä saakka itse. En ajatellut sitä mitenkään erikoisena juttuna, mutta vanhemmille se varmasti on ollut kova homma. Näin jälkikäteen olen kovin kiitollinen, että sain sen mahdollisuuden."
Kansallisoopperan balettioppilaitoksen lisäksi Mäki kävi Helsingissä koulua. "Yläasteella tilanne oli erilainen kuin ala-asteella. Siinä iässä baletin harrastamiseen vaaditaan myös omaa tahtoa. Kun itsellä on varmuus, ei muiden kommenteista tarvitse välittää."
Pietarissakin opiskellut tanssija tietää, miten kulttuurien erilaisuudet vaikuttavat ennakkoluuloihin. Venäjällä balettiharrastusta pidetään arvossa aivan eri tavalla kuin Suomessa.
"Kun lapselle mietitään harrastusta Venäjällä, siellä on yleensä kolme vaihtoehtoa: lätkä, futis tai baletti. Toisaalta koulu, jossa opiskelin, oli perustettu kolmesataa vuotta sitten, kun meidän kansallisbalettimmekaan ei ole vielä edes sataa vuotta. Joten luonnollisesti kulttuurikin on erilainen."
Mäki uskoo, että ennakkoluulot ovat vähentyneet kaikessa. "Nykyään tuntuu lähes trendikkäältä valita harrastus, joka ei ole niin tavanomainen. Täytyy yrittää ymmärtää, että jos jollakin on ennakkoluuloja, se on oikeastaan hänen oma ongelmansa.
Valitettavan paljon ennakkoluulot lähtevät vanhemmista. "Minulla oli Oulussakin kavereita, jotka olisivat mielellään kokeilleet balettia, mutta vanhemmat olivat sitä vastaan."
Mäki kehottaa kokeilemaan balettia. "Baletti on kasvattanut kovasti suosiotaan. Uskon, että aikuiset löytävät mielenkiinnon siitä, kuinka haastavaa se loppujen lopuksi on."
Niin, ja se Mäen ryhti. Se oikeni jo alkumetreillä.